Rohkeasti huomiseen Luentoavain

Luentoavain on tarkoitettu avuksi niille, jotka kuuntelevat Danielin kirjasta pitämiäni luentoja kaseteilta ja tahtovat luentorunkojen avulla jäsentää kuulemaansa.
Luentoavain palvelee myös niitä, jotka Raamattua lukiessaan tahtovat hiukan lisätietoa, mutta eivät jaksa lukea paksuja selitysteoksia. Heidän avukseen on mukaan otettu Raamatun teksti. Niitä varten, jotka eivät pyri vain nopeasti pääsemään eteenpäin, vaan tahtovat myös soveltaa lukemaansa omaan aikaamme ja henkilökohtaiseen elämäänsä, on kursiivilla painettuja kysymyksiä. Vastausten pohtiminen vie aikaa, mutta avartaa näköalaa ja auttaa syvemmin pureutumaan Raamatun sanomaan.
Luentoavain on painettu kirjanen, joka sisältää äänitettyjen luentojen luentorungot sekä kysymyssarjat RR - raamattu- ja rukousryhmien käyttöön. Luentoavain sopii myös avuksi henkilökohtaiseen raamatuntutkimiseen. Hinta on 5 euroa ja sitä saa puh. 019-7792231.
Linkki RR-luetteloon.

Rohkeasti huomiseen
Danielin kirja raamatturyhmille

Raamatturyhmiä varten olen laatinut kysymyssarjoja, joiden avulla voidaan paneutua tekstiin jae jakeelta ilman mitään pohjatietoa.

Sekä luennoissa että luentoavaimessa olen käyttänyt Jumalan kansan Pyhää Raamattua.

Innostavia hetkiä Danielin kirjan äärellä!

ROHKEASTI HUOMISEEN 1. ROHKEASTI HUOMISEEN  2.
  • Luku 2, Maailman kuuluisin kuvapatsas

ROHKEASTI HUOMISEEN 3.
  • Luku 3, Tulisessä pätsissä

ROHKEASTI HUOMISEEN 4.
  • Luku 4, Hallitsijan hullut vuodet

ROHKEASTI HUOMISEEN 5.
  • Luku 5, Kirjoitus seinällä

ROHKEASTI HUOMISEEN 6.
  • Luku 6, Daniel leijonien luolassa

ROHKEASTI HUOMISEEN 7. ROHKEASTI HUOMISEEN 8.
  • Luku 9, Jumala vastaa sanastaan

ROHKEASTI HUOMISEEN 9. ROHKEASTI HUOMISEEN 10
ROHKEASTI HUOMISEEN 11

ROHKEASTI HUOMISEEN 1.

Johdanto

Kirjan ajoitus

  • Daniel oli valtiomies ja profeetta, joka eli 500 -luvulla eKr. Hän teki merkittävän elämäntyönsä Babylonian pakkosiirtolaisuudessa ensi sijassa kuningas Nebukadnessarin palveluksessa.

  • Kirjan kirjoittamisen ajankohdasta on käyty kiivasta keskustelua. Erityisesti 100 -luvun tapahtumien tarkat kuvaukset ovat saaneet kriitikot pitämään mahdottomana sen syntyä jo 500 -luvulla. Heidän mielestään kirja on sepitetty kansan rohkaisemiseksi 100 -luvun vaikeissa vaiheissa. Kaikkein liberaaleimmat ovat sitä mieltä, ettei Danielia ole ollut olemassakaan. Kiistan ydin on ensi sijassa siinä, kuinka suhtaudutaan Raamatun profetioihin ja ihmeisiin.

  • Jeesus itse tukee Daniel-nimisen henkilön historial-lisuutta. Jeesus viittaa Danieliin käyttäessään itsestään nimitystä Ihmisen Poika (Dan 7:13) ja puhuessaan lopun ajan tapahtumista (Matt. 24:15). Hän pitäytyi tähän kirjaan valallisesti - ainoan kerran elämässään (Matt. 26:63-64). Käsitteet Jumalan valtakunta ja taivaan valtakunta olivat tuttuja myös Danielille (2:44; 4:31; 7:18), samoin ylösnousemus iankaikkiseen elämään ja tuomiolle (12:2-3). Danielin kirjaa voidaan pitää johdatuksena UT:n eskatologisiin esityksiin 2. Tess. 2:ssa ja Ilmestyskirjassa.

  • Edvin Wiren sanoo teoksessaan Kun hän avasi kirjan: "Kun koittavat antikristuksen ajat, joita Antiokus Epifaneen päivät kuvasivat, muodostuvat Danielin kirja ja Ilmestyskirja, jotka jo nyt, varsinkin ahdistuksen aikoina ovat niin antoisat, kärsivälle seurakunnalle valoksi, tueksi ja oppaaksi."

  • Jumalan kansa sanoo: "Herra, sinä olet minun Jumalani. Minä kunnioitan sinua, kiitän sinun nimeäsi. Sinä olet tehnyt ihmeitä, sinun suunnitelmasi kaukaisilta päiviltä ovat varmoja ja luotettavia." (Jes. 25:1, vanha käännös.)

Kirjan sisältö

  • Danielin kirjassa on kaksi osaa: historiallinen (luvut 1-6) ja profeetallinen (7-12). Edellinen kertoo Danielin ja hänen ystäviensä vaiheista Babyloniassa. Jälkimmäinen kuvaa historian kulkua Jumalan valtakunnan tuloon asti.

  • Kirjoittaja on käyttänyt kahta kieltä. Luvut 2:4-7:28 ovat arameaksi, muu osa hepreaksi. Aramea oli Babylonian yleiskieli. Israelia koskeva osa on kirjoitettu hepreaksi.

Mukautumista vai vastarintaa
Luku 1

Isoveli iskee (1:1-4)

"Joojakimin, Juudan kuninkaan, kolmantena hallitusvuotena Nebukadnessar, Baabelin kuningas, tuli Jerusalemin edustalle ja piiritti sitä. Herra antoi hänen käsiinsä Joojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan temppelin pyhistä esineistä. Hän vei ne Sinearin maahan ja sijoitti ne jumalansa temppelin aarteistoon. Kuningas antoi ylimmäiselle hoviherralleen Aspenaalle käskyn tuoda israelilaisia poikia, jotka olivat kuninkaallista sukua tai ylimysperheistä, nuorukaisia, joissa ei ollut mitään vammaa, ja jotka olivat kaunismuotoisia, kykeneviä käsittämään kaikkea viisautta, terävä-älyisiä, hyväoppisia ja kelvollisia palvelemaan kuninkaan hovissa. Hänen tuli opettaa heille kaldealaisten kirjoitusta ja kieltä."

  • Babylonia nousi maailmanvallaksi 600-luvun lopulla. Kuningas Nabopolassar valloitti Niiniven, Assyrian pääkaupungin, v. 612 eKr. V. 605 hänen poikansa Nebukadnessar voitti Egyptin farao Nekon Karkemiin taistelusssa Eufratin rannalla.

  • Vuonna 605 Nebukadnessar lähti kurittamaan myös kapinoivaa Juudaa. Hän valloitti Askelonin ja tuli Egyptin purolle asti (2. Kun. 24:7).

  • "Herra antoi hänen käsiinsä Joojakimin, Juudan kuninkaan, sekä osan Jumalan temppelin pyhistä esineistä." Ne vietiin Babyloniaan mutta ei otettu käyttöön.

  • Profeetat Jeremia ja Habakuk olivat ahdistukseen ja itkuun asti varoittaneet kansaa etukäteen ja kehottaneet sitä parannukseen Jumalan edessä, mutta heitä ei kuunneltu.

  • Nebukadnessar vei kapinoivia juutalaisia Babyloniaan neljässä erässä: Vuonna 605 Juudan kuninkaan Joojakimin aikana hän otti joukon lahjakkaita poikia hyvistä perheistä, vuonna 597 hän vei toisen erän ja samalla 18 -vuotiaan kuningas Joojakinin (jota sanotaan myös Jekonjaksi tai Konjaksi), joka oli ollut vallassa vasta 3 kk. Tähän ryhmään kuului myös pappi Hesekiel, josta tuli merkittävä profeetta. Vuonna 586 hän valloitti Jerusalemin, poltti temppelin ja vei lähes koko eloon jääneen väen omaan maahansa ja vielä 582 osan jäljellejääneistä rippeistäkin.

  • Pakkosiirtolaisuus kesti 70 vuotta profeetta Jeremian ennustuksen mukaan (Jer. 25:11-12; 29:10-11). Daniel mainitaan viimeisen kerran silloin, kun jo osa kansasta oli palannut takaisin omaan maahansa.

  • Daniel oli kuollessaan ilmeisesti noin 90 -vuotias.

Nebukadnesar, Baabelin kuningas (605-562 eKr.)

  • Nebukadnessar oli suuri sotapäällikkö ja valtiomies.

  • Hänen valtakuntansa ulottui pohjoisessa Meedian ja etelässä Egyptin rajoille asti.

  • Nebukadnessarin armeijat polttivat valloitettuja kaupunkeja, usein asukkaineen, hävittivät maan tasalle palatsit ja temppelit, tappoivat, raiskasivat ja ryöstivät. Ihmisiä kuljetettiin kuin karjalaumoja pakkosiirtolaisiksi Babyloniaan.

  • Nebukadnessar pyrki sulauttamaan valloitetut kansat toisiinsa. Tätä tarkoitusta varten oli laadittu myös koulutusohjelma valloitettujen kansojen lahjakkaille nuorille miehille, joista koulutettiin valtion virkamiehiä.

  • Nebukadnessar oli despootti, yksinvaltias, jolla oli rajaton valta. Hänen hallinnossaan näkyy myös tyrannimaisia piirteitä.

  • Babylonia on säilynyt antikristillisen kulttuurin nimenä lopunajan profetioissa (Ilm. 16:17-18:24).

Jumalan tiet ovat käsittämättömiä

  • Juutalaiset eivät uskoneet, että Jumalan viha ja rangaistus voisi kohdata heitä. Heille oli luvattu, että Daavidin jälkeläinen olisi aina hänen valtaistuimellaan (2. Sam. 7:12-17), kunnes tulisi Messiaan aika. He olivat tulkinneet Kirjoituksia väärin, sillä monet väärät profeetat olivat vakuuttaneet heitä pysyvästä rauhasta ja Jumalan mielisuosiosta (esim. Jer. 6:14). Siksi kansa suhtautui välinpitämättömästi Jumalan profeettojen parannuskehotukseen.

Minkälaista on oman aikamme julistus tai mitä itse ajattelemme Jumalan pyhyydestä ja tuomiosta?

  • Vuonna 605 Babyloniaan vietyjen juutalaispoikien edessä oli vaikea tie: ero kodista, suvusta ja ystävistä, ero yhteisöstä ja sen tavoista, luopuminen nuoruuden unelmista ja tulevaisuuden toiveista, temppelistä ja uhreista, kielestä ja tutuista tavoista.

Voiko Jumalaan luottaa silloin, kun emme käsitä hänen johdatustaan ja olosuhteita, joihin olemme joutuneet?

  • Juutalaisille pojille (niin kuin muillekin) opetettiin kaldealaisten kieli ja kulttuuri, uusi ajattelutapa ja maailmankuva.

  • Kulttuuri sisälsi uskonnon, kuten kaldealaiset jumaluudet uhreineen ja palvontamenoineen, astrologian ja magian.

  • Uuden identiteetin vahvistamiseksi nuorille miehille annettiin myös uusi nimi. Kaikki vanha piti unohtaa.

  • Koulutus kesti 3 vuotta

  • Koulutus tähtäsi sulautumiseen kaldealaiseen kulttuuriin, sen tapojen ja uskonnon omaksumiseen.

  • Helpoin tie oli sopeutuminen. Se merkitsi kuitenkin oman identiteettinsä ja juuriensa menetystä, kansallisuutensa ja uskontonsa kieltämistä tai ainakin kätkemistä.

  • Vastarinta oli hengenvaarallista ja samalla oman itsensä ja kansansa kannalta merkittävää.

Minkälaisia paineita mukautumiseen löytyy omasta ajastamme, kun kohtaamme uusia ajattelutapoja, elämänkatsomuksia, maailmankatsomuksia, arvoja, uutta uskonnollisuutta ja kaiken vanhan halveksuntaa?

Daniel teki lujan päätöksen (1:5-8)

"Kuningas määräsi heille jokapäiväiseksi ravinnoksi ruokaa kuninkaan pöydästä ja viiniä, jota hän itse joi. Heitä oli koulutettava kolme vuotta, joiden kuluttua heidän tuli astua kuninkaan palvelukseen. Heidän joukossaan olivat juutalaiset pojat Daniel, Hananja, Miisael ja Asarja. Hoviherrojen päällikkö antoi heille nimet: Daniel oli oleva Beltsassar, Hananja Sadrak, Miisael Meesak ja Asarja Abednego. Daniel teki lujan päätöksen olla saastuttamatta itseään kuninkaan pöydän ruualla ja viinillä, jota tämä joi. Hän anoi hoviherrojen päälliköltä, ettei hänen tarvitsisi itseään saastuttaa."

  • Daniel ystävineen mukautui järjestelmään kaikilta niiltä osin, jotka eivät sotineet Jumalan sanaa vastaan.

  • Daniel, Hananja, Miisael ja Asarja (joille oli annettu myös kaldealaiset nimet), rukoilivat ja keskustelivat yhdessä (2:17-18) ja tukivat näin toisiaan.

  • He olivat valmiit yhteistyöhön mutta eivät kompro-misseihin. He eivät uhranneet sisäistä vakaumustaan.

  • Ensimmäiseksi ratkaisukohdaksi tuli ruoka ja juoma, joka ei ollut puhdasta Mooseksen lain mukaan ja joka oli ilmeisesti myös epäjumalille uhrattua.

  • Ulkonaisesti vähäinen asia, sisäisesti merkittävä.

  • Johonkin oli raja vedettävä, ja heille se oli tässä.

  • Daniel teki lujan päätöksen olla saastuttamatta itseään kuninkaan pöydän ruualla ja juomalla. Sellaista päätöstä ei pysty tekemään ratkaisun hetkellä, jos ei ole tehnyt periaatetta selväksi itselleen etukäteen.

  • Päätös vaati suurta rohkeutta.

Minkälaisiin kohtiin Jeesukseen uskovat ihmiset vetävät rajoja nykyään? Kuinka niitä tulisi arvioida? Mistä tietää Jumalan tahdon? Mikä on lakihenkisyyttä? Mikä saastuttaa ihmisen sisältäpäin?

Hienotunteisuus ja huomaavaisuus on valttia (1:8-16)

"Daniel teki lujan päätöksen olla saastuttamatta itseään kuninkaan pöydän ruualla ja viinillä, jota tämä joi. Hän anoi hoviherrojen päälliköltä, ettei hänen tarvitsisi itseään saastuttaa. Jumala antoi Danielin saada suosion ja armon tämän päällikön edessä. Mutta hoviherrojen päällikkö sanoi Danielille: 'Minä pelkään, että jos herrani kuningas, joka on määrännyt teidän ruokanne ja juomanne, huomaa teidän kasvonne laihemmiksi kuin muiden ikäistenne nuorukaisten, niin te saatatte minun pääni vaaraan kuninkaan edessä.' Daniel sanoi valvojalle, jonka hoviherrojen päällikkö oli määrännyt pitämään silmällä Danielia, Hananjaa, Miisaelia ja Asarjaa: 'Kokeile palvelijoitasi kymmenen päivää: Annettakoon meille kasvisruokaa syödäksemme ja vettä juodaksemme. Sitten tarkastettakoon sinun edessäsi, miltä me näytämme, ja miltä näyttävät ne nuorukaiset, jotka syövät kuninkaan pöydän ruokaa. Tee sitten palvelijoillesi sen mukaan, mitä silloin havaitset.' Valvoja suostui tähän ja kokeili heitä kymmenen päivää. Kymmenen päivän kuluttua heidät havaittiin muodoltaan kauniimmiksi ja terveemmiksi kuin kukaan niistä nuorukaisista, jotka söivät kuninkaan pöydän ruokaa. Niin valvoja jätti pois heille määrätyn ruuan ja heidän juotavansa viinin, antaen heille kasvisruokaa."

  • Danielin toiminnassa oli suurta tahdikkuutta: Ilmeisesti hän etsi sopivan ajan ja paikan asiansa esittämiseen. Hän anoi hoviherrojen päälliköltä erikoisvapautta. Hän näyttää pyytäneen suosiota ja armoa esimieheltään. Hän pyysi koeaikaa, jottei olisi saattanut valvojaa liian vaikeaan tilanteeseen. Hän esiintyi rauhallisesti ja nöyrästi.

Minkälaista tietä Daniel viitoittaa niille, jotka tahtovat todistaa Herrastaan työpaikoillaan, sukulaisilleen jne.?

Menestys on Jumalan käsissä (1:9, 15-21)

"Jumala antoi Danielin saada suosion ja armon tämän päällikön edessä."
"Kymmenen päivän kuluttua heidät havaittiin muodoltaan kauniimmiksi ja terveemmiksi kuin kukaan niistä nuorukaisista, jotka söivät kuninkaan pöydän ruokaa. Niin valvoja jätti pois heille määrätyn ruuan ja heidän juotavansa viinin, antaen heille kasvisruokaa. Jumala antoi näille neljälle nuorukaiselle taidon käsittää kaikkia kirjoituksia ja kaikkea viisautta. Daniel ymmärsi myös kaikkinaisia näkyjä ja unia. Kun sitten ne päivät olivat kuluneet, joiden jälkeen kuningas oli käskenyt esittää heidät, hoviherrojen päällikkö vei heidät Nebukadnessarin eteen. Kun kuningas keskusteli heidän kanssaan, heidän joukossaan ei ollut ketään Danielin, Hananjan, Miisaelin ja Asarjan vertaista. Niin he tulivat kuninkaan palvelukseen. Kaikissa viisautta ja ymmärrystä vaativissa asioissa, joita kuningas heiltä kyseli, hän havaitsi heidät kymmentä kertaa etevämmiksi kuin kaikki hänen valtakuntansa tietäjät ja noidat. Daniel oli hovissa ja virassa kuningas Kooreksen ensimmäiseen vuoteen asti."

  • Jumala antoi Danielin saada suosion.

  • Jumala huolehti hänen ja hänen ystäviensä terveydestä.

  • Jumala antoi viisauden.

  • Jumala antoi aseman ja viran.

"Ei ihminen voi ottaa mitään, ellei hänelle anneta taivaasta" (Joh. 3:27).

ROHKEASTI HUOMISEEN  2.
Maailman kuuluisin kuvapatsas
Luku 2

Paha uni (1-12)

"Nebukadnessar näki toisena hallitusvuotenaan unia. Hänen mielensä oli levoton, eikä hän enää saanut unta. Silloin kuningas käski kutsua tietäjät ja noidat, velhot ja kaldealaiset selittämään kuninkaalle hänen unensa. He tulivat ja astuivat kuninkaan eteen. Kuningas sanoi heille: 'Minä olen nähnyt unen, ja mieleni on levoton, kunnes saan tietää, mikä se oli.' Kaldealaiset vastasivat kuninkaalle arameaksi: 'Kuningas eläköön ainiaan! Kerro uni palvelijoillesi, niin me ilmoitamme sen selityksen.' Kuningas vastasi kaldealaisille: 'Tämä minun sanani on peruuttamaton: Ellette ilmoita minulle unta ja sen selitystä, teidät hakataan kappaleiksi ja teidän talonne tehdään soraläjiksi. Mutta jos te ilmoitatte minulle unen ja sen selityksen, te saatte minulta lahjoja ja antimia sekä suuren kunnian. Siispä ilmoittakaa minulle uni ja sen selitys.' Tietäjät vastasivat toistamiseen: 'Kuningas kertokoon unen palvelijoilleen, niin me ilmoitamme sen selityksen.' Kuningas sanoi: 'Minä huomaan selvästi, että te vain koetatte voittaa aikaa, koska näette, että tämä sanani on peruuttamaton. Jos te ette ilmoita minulle unta, teillä on edessänne vain yksi tuomio. Te olettesopineet keskenänne, että esitätte edessäni valheellista ja turmiollista puhetta toivoen, että aika muuttuu. Ilmoittakaa siis minulle uni, niin minä tiedän, että te osaatte ilmoittaa minulle myös sen selityksen.' Kaldealaiset vastasivat kuninkaalle: 'Ei ole maan päällä ihmistä, joka kykenisi ilmoittamaan kuninkaan vaatiman asian. Kukaan suuri ja mahtava kuningas ei ole koskaan vaatinut tällaista asiaa keneltäkään tietäjältä, noidalta tai kaldealaiselta. Asia, jota kuningas vaatii, on vaikea, eikä ole ketään, joka voisi sen kuninkaalle selittää, paitsi jumalat, joiden asuinsija ei ole ihmisten luona.' Tästä kuningas suuttui ja vihastui kovin ja käski teloittaa kaikki Baabelin viisaat."

  • Nebukadnessar näki painajaisen, eikä herättyään nähtäväsi muistanut sitä.

  • Hän odotti apua tietäjiltä ("enteiden selittäjiltä"), noidilta ("loitsupapeilta"), velhoilta ("noidilta") ja kaldealaisilta ("viisailta"), tähtien selittäjiltä ja manaajilta ("ennustajilta").

  • Hän uhkasi rangaista heitä ja heidän perheitään, jos he eivät ilmoittaisi hänelle hänen untaan. Taustana oli itämainen kollektiivinen rankaisutapa, joka on vieras länsimaiselle individualistiselle, yksilökeskei-selle, ajattelulle

  • Hyvä palkkio odotti sitä, joka kertoisi unen ja sen selityksen. Kuningas oli tottunut lahjoilla ja lahjuksilla saamaan, mitä tahtoi. Se oli osa hänen vallankäyttöään.

  • Kuningas syytti alaisiaan salaliitosta, koska kukaan ei täyttänyt hänen toivomustaan.

Kuinka epävarmuus vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen?

Daniel kriisitilanteessa (13-23)

"Kun tästä oli annettu käsky ja viisaat piti teloittaa, Danielia ja hänen tovereitaan etsittiin surmattaviksi. Daniel antoi viisaan ja taitavan vastauksen Arjokille, kuninkaan henkivartioston päällikölle, joka oli lähtenyt teloittamaan Baabelin viisaita. Daniel kysyi häneltä: 'Miksi on kuningas antanut niin ankaran käskyn?' Arjok kertoi Danielille asian. Silloin Daniel meni palatsiin ja pyysi kuningasta antamaan hänelle aikaa, että hän voisi ilmoittaa kuninkaalle selityksen. Daniel meni kotiinsa ja kertoi asian ystävilleen Hananjalle, Miisaelille ja Asarjalle. Hän kehotti heitä rukoilemaan armoa taivaan Jumalalta tämän salatun asian johdosta, ettei Danielia ja hänen ystäviään teloitettaisi muiden Baabelin viisaitten kanssa. Salaisuus ilmoitettiin Danielille yöllisessä näyssä. Niin Daniel kiitti taivaan Jumalaa ja sanoi: 'Olkoon Jumalan nimi kiitetty ajasta aikaan, sillä hänen on viisaus ja voima. Hän muuttaa ajat ja hetket, hän syöksee kuninkaat vallasta ja korottaa kuninkaat valtaan, hän antaa ymmärtäville viisauden ja taitaville oivalluksen. Hän paljastaa syvät ja salatut asiat, hän tietää, mitä on pimeydessä, ja valo asuu hänen luonaan. Sinua, isieni Jumalaa, minä kiitän ja ylistän siitä, että olet antanut minulle viisauden ja voiman, ja että nyt annoit minun tietää, mitä sinulta rukoilimme. Sinähän annoit meidän tietää kuninkaan asian.'

  • Daniel oli nuori poika vielä vuonna 603 eKr.

  • Hän oli opetellut luottamaan Jumalaan ja luotti nytkin äärimmäisessä vaaratilanteessa.

  • Hän rukoili Jumalaa yhteisestä sopimuksesta ystäviensä kanssa (vrt. Matt. 18:19-20).

  • Vastauksen saatuaan hän ei heti rynnännyt iloissaan kertomaan siitä muille, vaan ensimmäinen reaktio oli kiitos ja ylistys Jumalalle. Ylistyksen sisältö on huomionarvoinen.

  • Danielissa näkyy nöyryys ja viisaus suhteessa toisiin. Itsensä korottamisesta ei näy jälkeäkään.

Mikä mahtaa olla meidän itsekunkin reaktio elämän suurissa kriiseissä? Mitä me teemme? Minkälainen on luottamuksemme Jumalaan? Voimmeko odottaa rukoustukea toisilta ja myös antaa sitä muille?

Kuninkaan edessä (24-30)

"Sitten Daniel lähti tapaamaan Arjokia, jolla oli kuninkaan määräys teloittaa Baabelin viisaat. Hän meni ja sanoi tälle: 'Älä teloita Baabelin viisaita. Vie minut kuninkaan eteen, niin minä ilmoitan kuninkaalle selityksen.' Arjok vei kiiruusti Danielin kuninkaan eteen ja sanoi tälle: 'Minä olen löytänyt juutalaisten pakkosiirtolaisten joukosta miehen, joka ilmoittaa kuninkaalle selityksen.' Kuningas kysyi Danielilta, jonka nimenä oli Beltsassar: 'Voitko sinä ilmoittaa minulle näkemäni unen ja sen selityksen?' Daniel vastasi kuninkaalle: 'Salaisuutta, minkä kuningas tahtoo tietää, eivät viisaat, noidat, tietäjät eivätkä tähtienselittäjät voi ilmoittaa kuninkaalle. Mutta taivaassa on Jumala. Hän paljastaa salaisuudet ja ilmoittaa kuningas Nebukadnessarille, mitä tulevina aikoina on tapahtuva. Sinun unesi, pääsi näky, joka sinulla oli vuoteessasi, on tämä: Kun sinä, kuningas, olit vuoteessasi, mieleesi nousi ajatus, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Hän, joka paljastaa salaisuudet, ilmoitti sinulle, mitä on tapahtuva. Tämä salaisuus on paljastettu minulle, ei oman viisauteni voimasta, ikään kuin minulla olisi sitä enemmän kuin kenelläkään muulla ihmisellä, vaan siksi, että selitys ilmoitettaisiin kuninkaalle, ja sinä saisit selville sydämesi ajatukset.'"

  • Daniel antoi kuninkaan ymmärtää, että Jumalan käsissä on historia ja sen tapahtumat.

  • Hän antoi kunnian Jumalalle julkisesti.

  • Danielin saama sanoma osoittaa, että Jumala välittää niistäkin, jotka eivät tunne häntä.

Nebukadsessarin näkemä kuvapatsas

Maailmanvaltojen nousu ja tuho (31-45)

"Sinä, kuningas, näit suuren kuvapatsaan. Se oli valtava, ja sen loisto oli suunnaton. Se seisoi sinun edessäsi ja oli pelottava nähdä. Kuvan pää oli parasta kultaa, sen rinta ja käsivarret hopeaa, sen vatsa ja lanteet vaskea. Sen sääret olivat rautaa ja sen jalat osaksi rautaa, osaksi savea. Sinun sitä katsellessasi irtautui kivilohkare, ei ihmiskäden voimasta, ja iski kuvapatsasta jalkoihin, jotka olivat rautaa ja savea, ja murskasi ne. Silloin musertuivat yhdellä kertaa rauta, savi, vaski, hopea ja kulta, ja niiden kävi kuten akanain kesäisillä puimatantereilla: tuuli vei ne, eikä niistä löydetty jälkeäkään. Mutta kivestä, joka oli murskannut kuvapatsaan, tuli suuri vuori, joka täytti koko maan. Tämä oli se uni, ja nyt esitämme kuninkaalle sen selityksen. Sinä, kuningas, olet kuningasten kuningas, jolle taivaan Jumala on antanut vallan, voiman, väkevyyden ja kunnian. Sinun käteesi hän on antanut ihmiset, missä ikinä heitä asuu, sekä kedon eläimet ja taivaan linnut, asettaen sinut kaikkien niiden valtiaaksi. Sinä olet se kultainen pää. Sinun jälkeesi nousee toinen valtakunta, joka on halvempi kuin sinun, ja sitten kolmas valtakunta, joka on vaskea, ja joka hallitsee koko maata. Sitten on tuleva neljäs valtakunta, luja kuin rauta. Kuten rauta musertaa ja särkee kaiken, niin se on särkevä ja murskaava ne kaikki. Se, että sinä näit jalkojen ja varvasten olevan osittain savenvalajan savea, osittain rautaa, merkitsee, että se on oleva hajanainen valtakunta. Siinä on kuitenkin oleva raudan lujuutta, kuten sinä näit rautaa olevan saven seassa. Se, että jalkojen varpaat olivat osaksi rautaa, osaksi savea, merkitsee, että osa sitä valtakuntaa on oleva luja ja osa hauras. Se, että sinä näit rautaa saven seassa, merkitsee, että vaikka ne sekaantuvat toisiinsa ihmissiemenellä, ne eivät yhdisty toisiinsa, kuten rautakaan ei sekaannu saveen. Niiden kuningasten päivinä taivaan Jumala on pystyttävä valtakunnan, joka on iäti kukistumaton ja jonka valtaa ei anneta toiselle kansalle. Se on musertava kaikki muut valtakunnat ja tekevä niistä lopun, mutta se itse on pysyvä ikuisesti. Tätä merkitsee se, että sinä näit kivilohkareen irtautuneen vuoresta, ei ihmiskäden voimasta, ja murskanneen raudan, vasken, saven, hopean ja kullan. Suuri Jumala on ilmoittanut kuninkaalle, mitä tämän jälkeen on tapahtuva. Uni on tosi ja sen selitys luotettava."

  • Nebukadnessar näki suuren kuvapatsaan, jonka pää oli kultaa, rinta hopeaa, vatsa ja lanteet vaskea, sääret rautaa ja jalat rautaa ja savea.

  • Patsas kuvasi neljää suurvaltaa:

Kultainen pää: Babylonian maailmanvalta 612-539 eKr.
Hopeinen rinta: Meedialais-Persialainen maailmanvalta 539-336.
Vaskinen lantio: Kreikkalais-Makedonialainen maailman-valta 336-201.
Rautaiset sääret: Rooman maailmanvalta 201-.
(Vuonna 201eKr. Rooman Publius Cornelius Scipio voitti Karthagon Hannibalin Zaman taistelussa, mikä nosti Rooman läntisen Välimeren johtavaksi vallaksi.)
Rautaiset ja saviset jalat: Viimeinen valtakunta on lopunaikoina hajanainen.

  • Nebukadnessar näki kivilohkareen irtautuvan, ei ihmiskäden voimasta, ja murskaavan patsaan jalat ja samalla koko patsaan: Maailmanvallat tuhoutuvat, Jumalan valtakunta pysyy.

  • Jeesus sanoo itseään kiveksi, joka murskaa sen, jonka päälle se kaatuu (Matt. 21:44). Hän on se kivi, joka kerran murskaa suuret maailmanvallat ja perustaa omilleen ikuisen valtakunnan palatessaan maan päälle kuninkaana.

Minkä rohkaisun Jumala antaa Nebukadnessarin unen välityksellä seurakunnalleen?

Kuninkaan reaktio (46-49)

"Silloin kuningas Nebukadnessar lankesi kasvoilleen, kumartui maahan Danielin edessä sekä käski uhrata hänelle ruokauhria ja suitsutusta. Kuningas sanoi Danielille: 'Teidän Jumalanne on totisesti jumalien Jumala, kuningasten Herra ja salaisuuksien paljastaja, koska olet voinut paljastaa tämän salaisuuden.' Kuningas korotti Danielin, antoi hänelle paljon suuria lahjoja sekä asetti hänet Baabelin koko maakunnan herraksi ja kaikkien Baabelin viisaitten ylivalvojaksi. Danielin anomuksesta kuningas antoi Sadrakin, Meesakin ja Abednegon hoitoon Baabelin maakunnan hallinnon. Daniel itse jäi kuninkaan hoviin."

  • Kuningas koki olevansa totuuden edessä.

  • Hän osoitti kunnioitusta Danielille.

  • Hän kunnioitti Danielin Jumalaa.

  • Hän antoi Danielille korkean aseman.

  • Hän antoi Danielin ystävillekin merkittävät tehtävät ja aseman Danielin pyynnöstä.

  • Nebukadnessar ei kuitenkaan kääntynyt palvelemaan Jumalaa.

Miksi merkittävätkään hengelliset kokemukset eivät välttämättä johda elävään uskoon?

ROHKEASTI HUOMISEEN 3.
Tulisessä pätsissä
Luku 3

Kultainen kuvapatsas (1)

"Kuningas Nebukadnessar teetti kultaisen kuvapatsaan, jonka korkeus oli 60 kyynärää ja leveys 6 kyynärää. Se pystytettiin Duuran lakeudelle Baabelin maakuntaan."

  • Kuningas Nebukadnessar pystytti kultaisen patsaan Duuran lakeudelle.

  • Patsas oli noin 30 m korkea (jalustoineen) ja noin 3 m leveä.

  • Se oli suunnattoman kallis, vaikka vain kullalla päällystettynäkin.

  • Ilmeisesti hanke oli patsas-unen innoittama; hänhän oli patsaan kultainen pää (eikö kenties enemmänkin?)

  • Se oli uskonnollinen ja poliittinen patsas: tavoitteena oli eri kansallisuuksien yhdistäminen yhteisen uskonnon avulla.

  • Se oli kuninkaan itserakkauden patsas: se personoi kuningasta itseään jumalana tai hänen edustamaansa babylonialaista uskontoa.

Kuinka erilaiset ihmisten suuruudenunelmat tulevat näkyviin omassa ympäristössämme?
Kuinka profetiat tai merkittäviksi koetut unet vaikuttavat ihmiseen?
Missä on raja ylpeyden ja viisaan johtamisen välillä?

Suuri juhla (2-7)

"Kuningas Nebukadnessar lähetti kokoamaan satraapit, maaherrat, käskynhaltijat, neuvonantajat, rahavarain hoitajat, tuomarit, poliisipäälliköt ja kaikki muut maakuntien virkamiehet, että he tulisivat kuningas Nebukadnessarin pystyttämän kuvapatsaan vihkiäisiin. Silloin satraapit, maaherrat, käskynhaltijat, neuvonantajat, rahavarain hoitajat, lainoppineet, tuomarit ja kaikki muut maakuntien virkamiehet kokoontuivat kuningas Nebukadnessarin pystyttämän kuvapatsaan vihkiäisiin. He asettuivat kuninkaan pystyttämän kuvapatsaan eteen. Kuuluttaja julisti kovalla äänellä: 'Teille, kansoihin, sukukuntiin ja kieliin kuuluvat, julistetaan: Heti kun te kuulette torvien, huilujen, kitarain, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, langetkaa maahan ja kumartakaa kultaista kuvapatsasta, minkä kuningas Nebukadnessar on pystyttänyt. Joka ei lankea maahan ja kumarra, heitetään kohta tuliseen pätsiin.' Heti kun kaikkien kansojen väki kuuli torvien, huilujen, kitarain, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, kaikkien kansojen, sukukuntien ja kielien väki lankesi maahan kumartamaan kuningas Nebukadnessarin pystyttämää kultaista kuvapatsasta."

  • Patsaan vihkiäisissä oli koolla suurvallan kaikki virkamiehet, mikä merkitsi valtavaa väkimäärää.

  • Osallistuminen juhlaan merkitsi monille "pyhiinvaellusmatkaa".

  • Kysymyksessä oli kulttuurijuhla: musiikilla oli keskeinen asema (huomaa soittimien määrä).

  • Se oli uskonnollinen juhla: kaikkien oli kumarrettava patsasta eli sen edustamaa jumaluutta (kuningasta?).

  • Kaikkien oli sopeuduttava järjestelmään: tulinen pätsi varattiin pelotteeksi, jotta taattaisiin kaikkien yksimielinen patsaan palvonta (totalitaristinen systeemi).

  • Tilaisuus loi mahdollisuuden uskonnolliseen kokemukseen ja hurmioon: väki kumartui yhtaikaa kumartamaan patsasta musiikin soidessa.

Milloin on toteltava ylempää tulleita käskyjä?
Mikä ero on hengellisellä kokemuksella ja yleisuskonnollisella hurmiolla?

Kolme vastarinnan miestä (8-15)

"Kaldealaisia miehiä tuli silloin syyttämään juutalaisia. He sanoivat kuningas Nebukadnessarille: 'Kuningas eläköön ainiaan! Sinä, kuningas, olet antanut käskyn, että jokainen, joka kuulee torvien, huilujen, kitarain, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, langetkoon maahan kumartamaan kultaista kuvapatsasta, ja että joka ei lankea maahan ja kumarra, heitetään tuliseen pätsiin. 12. Ne juutalaiset miehet, joiden hoitoon sinä olet antanut Baabelin maakunnan hallinnon, Sadrak, Meesak ja Abednego, eivät välitä sinun käskystäsi, kuningas. He eivät palvele sinun jumaliasi eivätkä kumarra pystyttämääsi kultaista kuvapatsasta.' Nebukadnessar käski vihastuneena tuoda Sadrakin, Meesakin ja Abednegon. Kun nämä miehet oli tuotu kuninkaan eteen, Nebukadnessar kysyi heiltä: 'Aivanko tahallanne te, Sadrak, Meesak ja Abednego, ette tahdo palvella jumalaani ettekä kumartaa pystyttämääni kultaista kuvapatsasta? Jos te nyt sinä hetkenä, kun kuulette torvien, huilujen, kitarain, harppujen, luuttujen, säkkipillien ja kaikenlaisten muiden soittimien äänen, olette valmiit lankeamaan maahan ja kumartamaan teettämääni kuvapatsasta, niin hyvä! Mutta ellette kumarra, teidät heti paikalla heitetään tuliseen pätsiin. Kuka on se jumala, joka pelastaa teidät minun kädestäni?'"

  • Danielin ystävät seisoivat!

  • Syytökset (12):

  • juutalaisuus,

  • sopimattomuus korkeaan asemaan,

  • huono käytös,

  • epälojaalisuus kuninkaalle ja

  • epälojaalisuus babylonialaiselle uskonnolle.

  • Miehet saatiin näyttämään poliittisesti epäilyttäviltä!

  • Todellisena ongelmana oli erilaisuus: juutalainen kansallisuus ja uskonto poikkesivat täydellisesti ympäristöstä.

  • Kuningas raivostui. Miehet loukkasivat hänen arvovaltaansa.

  • Kuninkaan oli vaikea käsittää miesten suhtautumista hänen antamaansa määräykseen. "Aivan tahallanneko te...?"

  • Hallitsijan käytöksessä näkyy oman vallan tunto ja usko omiin jumaliin.

  • Ei todellistä kääntymistä Jumalan puoleen patsas-unen jälkeen (vrt. 2:47).

Mitä merkitsee oleminen maailman suolana ja valona? Millä tavalla kristitty on erilainen kuin muut? Voiko toisten loukkaamista välttää?
Mitä merkitsee Paavalin toteamus: "Kaikki, jotka haluavat elää jumalisesti Kristuksessa Jeesuksessa, joutuvat vainottaviksi" (2. Tim 3:12).

Miesten vastaus kuninkaalle (16-18)

"Sadrak, Meesak ja Abednego vastasivat kuninkaalle: 'Nebukadnessar! Meidän ei tarvitse vastata sinulle sanaakaan. Jos niin käy, meidän Jumalamme voi kyllä pelastaa meidät tulisesta pätsistä ja myös sinun kädestäsi, kuningas. Ja vaikka ei pelastaisikaan, tiedä se, kuningas, että me emme palvele sinun jumaliasi emmekä kumarra pystyttämääsi kultaista kuvapatsasta.'"

  • Jumala voi kyllä pelastaa: Jumalalla on valta, suurempi kuin kuninkaalla tai millään ihmisten jumalilla. Hän voi tehdä ihmeitä.

  • "Vaikka ei pelastaisikaan". Heidän kohtalonsa oli Jumalan kädessä.

  • He eivät missään tapauksessa suostuneet kumartamaan kultaista patsasta. He tahtoivat palvella Jumalaa kaikissa olosuhteissa, kuolemaan asti.

Kuinka miesten esimerkki ohjaa meitä suhtautumaan kohtaamiimme kärsimyksiin? Kuinka kristitty suhtautuu ihmeisiin?

Ihmeen tapahtuminen (21-27)

"Niin heidät sidottiin viittoineen, takkeineen, päähineineen ja muine vaatteineen ja heitettiin tuliseen pätsiin. Koska kuninkaan sana oli niin ankara ja pätsi niin kovin kuumennettu, tulen liekki tappoi ne miehet, jotka veivät ylös Sadrakin, Meesakin ja Abednegon. Nämä kolme miestä, Sadrak, Meesak ja Abednego, suistuivat sidottuina tuliseen pätsiin. Kuningas Nebukadnessar hämmästyi, nousi kiiruusti ylös ja sanoi hallitusmiehilleen: 'Emmekö heittäneet kolme miestä sidottuina tuleen?' He vastasivat kuninkaalle: 'Niin tehtiin, kuningas!' Hän sanoi: 'Minä näen neljä miestä kävelemässä vapaina tulessa, eivätkä he ole vahingoittuneet, ja neljäs on näöltään kuin Jumalan poika.' Nebukadnessar meni tulisen pätsin aukolle ja sanoi: 'Sadrak, Meesak ja Abednego, te korkeimman Jumalan palvelijat, astukaa ulos ja tulkaa tänne.' Sadrak, Meesak ja Abednego astuivat silloin ulos tulesta. Satraapit, maaherrat, käskynhaltijat ja kuninkaan hallitusmiehet kokoontuivat ja näkivät, ettei tuli ollut voinut mitään näiden miesten ruumiille. Heidän päänsä hiukset eivät olleet kärventyneet, heidän vaatteensa eivät olleet vioittuneet, eikä heissä tuntunut tulen käryä."

  • Pätsi oli metallin sulatusuuni. Halot heitettiin ylhäällä olevasta aukosta sisään ja ovesta mentiin noutamaan metalli (vrt. Jer. 29:22). Erämaan tuulista saatiin tarvittava energia palkeisiin.

  • Pätsissä nähtiin neljä miestä ja neljäs oli näöltään "kuin Jumalan poika" (25). Seurakunnan uskon mukaan heidän keskellään oli Jeesus Kristus. (Vrt. Hepr. 11:34.)

  • Tapahtuma vahvisti miesten todistusta Jumalasta.

Ihmeen merkitys Nebukadnessarille (21-27)

  • Kuninkaan raivo sammui.

  • Nebukadnessar kohtasi uudelleen juutalaisten Jumalan, joka eli ja jolla oli valta.

  • Hän sai todistaa ihmeen.

  • Hän näki jumalallisen olennon.

  • Hän joutui toistamiseen Jumalan puhutteluun.

  • Hän kohtasi totuuden.

  • Hän sai uuden etsikkoajan ja Jumalan kutsun!

  • Hän nöyrtyi: "Kiitetty olkoon...Jumala, joka..." (28).

Miksi Jumala ei aina anna ihmeen tapahtua, vaikka sitä rukoilemme?

Seuraukset (28-33)

"Silloin Nebukadnessar sanoi: 'Kiitetty olkoon Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumala, joka lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, jotka turvasivat häneen eivätkä totelleet kuninkaan käskyä, vaan antoivat ruumiinsa alttiiksi ennemmin kuin palvelivat ja kumarsivat muuta jumalaa kuin omaa Jumalaansa. Minä annan käskyn, että jokainen, olkoon hän mitä kansaa, kansakuntaa ja kieltä tahansa, joka puhuu pilkaten Sadrakin, Meesakin ja Abednegon Jumalasta, hakattakoon kappaleiksi, ja hänen talonsa tehtäköön soraläjäksi. Ei näet ole muuta jumalaa, joka niin voi pelastaa kuin tämä.' Kuningas asetti Sadrakin, Meesakin ja Abednegon suureen valtaan Baabelin maakunnassa."
"Kuningas Nebukadnessar kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, jotka asuvat kaiken maan päällä: 'Suuri olkoon teidän rauhanne! Minä olen nähnyt hyväksi ilmoittaa ne tunnusteot ja ihmeet,mitkä korkein Jumala on minulle tehnyt. Kuinka suuret ovatkaan hänen tunnustekonsa ja kuinka voimalliset hänen ihmeensä! Hänen valtakuntansa on ikuinen, ja ja hänen valtansa pysyy suvusta sukuun.'"

  • Poliittiset seuraukset: Juutalaisten Jumalaa ei saanut rangaistuksen uhalla pilkata missään valtakunnan osassa.

  • Hengelliset seuraukset: Kuningas antoi julistuksen koko valtakuntaansa, jossa

  • toivotti rauhaa!

  • antoi henkilökohtaisen todistuksensa!

  • antoi kunnian Jumalalle!

  • Henkilökohtaiset seuraukset Danielin ystäville: miehet nostettiin korkeaan asemaan.

Mitkä ovat aidon kääntymisen tuntomerkkejä? Voidaanko Nebukadnessarin kääntymistä pitää aitona?

ROHKEASTI HUOMISEEN 4.
Hallitsijan hullut vuodet
Luku 4

Tyytyväinen mies (1)

"Minä Nebukadnessar elin rauhassa talossani ja onnellisena palatsissani."

  • Kuningas eli hyvinvoinnissa ja vallan tunnossa.

Mikä on hyvinvoinnin, rikkauden ja vallan vaara?
Mikä altistaa ihmisen kompromisseille?

Uni suuresta puusta (2-14)

"Minä näin pelästyttävän unen. Unikuvat, joita minulla oli vuoteessani, pääni näyt, kauhistivat minua. Minä käskin tuomaan eteeni kaikki Baabelin viisaat, että he ilmoittaisivat minulle unen selityksen. Silloin tietäjät, noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät tulivat luokseni. Minä kerroin heille unen, mutta he eivät kyenneet selittämään sitä minulle. Viimein eteeni tuli Daniel, jonka nimi on jumalani nimen mukaan Beltsassar, ja jossa on pyhien jumalien henki. Minä kerroin hänelle unen: 'Beltsassar, sinä tietäjien päämies, josta tiedän, että sinussa on pyhien jumalien henki, ja jolle mikään salaisuus ei ole liian vaikea! Sano, mitkä olivat unessani näkemäni näyt, ja mikä on niiden selitys. Nämä olivat pääni näyt, jotka minulla oli vuoteessani. Minä näin, että keskellä maata oli puu, ja sen korkeus oli suuri. Puu kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen, ja se näkyi kaikkialle maailmaan. Sen lehvät olivat kauniit ja sen hedelmät suuret, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alla etsivät varjoa maan eläimet, sen oksilla asui taivaan lintuja, ja kaikki elollinen sai siitä ravintonsa. Minä näin vuoteessani olleissa pääni näyissä: Pyhä enkeli astui alas taivaasta. Hän huusi kovalla äänellä: hakatkaa puu poikki ja karsikaa sen oksat, riipikää sen lehvät ja hajottakaa sen hedelmät. Paetkoot eläimet sen alta ja linnut sen oksilta. Mutta sen kanto juurineen jättäkää maahan, rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon. Taivaan kasteesta hän kostukoon, ja eläinten tapaan olkoon maan ruoho hänen osansa. Hänen mielensä muutetaan, niin ettei se ole ihmisen mieli, ja hänelle annetaan eläimen mieli. Niin kulukoon häneltä seitsemän aikaa. Tämä on säädetty enkelien päätöksellä. Niin ovat tästä asiasta pyhät sanoneet, että elävät tietäisivät Korkeimman hallitsevan ihmisten valtakuntaa ja antavan sen, kenelle hän tahtoo, ja asettavan sen päämieheksi ihmisistä halvimman.'"

  • Jumala oli puhutellut kuningas Nebukadnessaria kahdesti voimakkaalla tavalla. Nyt hän puhui jälleen unessa. Eikö Jumala saanut yhteyttä mieheen muulla tavalla? Oliko hänellä niin kiire? Vaivasiko häntä välinpitämättömyys?

  • Todellista muutosta hallitsijan sydämessä ei ollut vielä tapahtunut: tukalassa tilanteessa hän kääntyi edelleen ensin noitiensa ja tietäjiensä puoleen. Ovi siihen oli jäänyt raolleen, mikä näkyy edellisen luvun lopusta (3:28).

  • Nebukadnessar näki unessa suuren puun. Enkeli laskeutui alas taivaasta ja hakkasi sen maahan. Vain kanto jäi ja se kytkettiin vaskikahleilla maahan. Ilmeisesti kuningas tajusi, että uni koski häntä.

  • Nebukadnessarille puhuttiin enkelien päätöksestä (14; vrt. Job 1:6-12). Se antoi unelle kohtalonomaisen leiman.

  • Korkein - jolla nimellä Nebukadnessar kutsui Danielin Jumalaa - sanoi olevansa jokaisen hallitsijan, myös Nebukadnessarin yläpuolella.

  • Kaldean viisaat eivät osanneet selittää unta - tai eivät uskaltaneet. Pelin politiikassa on tarkoin katsottava, mitä sanoo ja mitä ei. Ilmeisesti eivät myöskään tahtoneet tunnustaa Jumalan suvereenia asemaa, sillä sen myöntäminen olisi ollut heidän oma tappionsa.

Mitä puhe enkelien päätöksestä kertoo näkymättömän maailman vaikutuksesta näkyväiseen?

Unen selitys (15-24)

"'Minä, kuningas Nebukadnessar, näin tämän unen. Sinä, Beltsassar, ilmoita sen selitys, koska kukaan minun valtakuntani viisaista ei voi minulle esittää sen selitystä. Mutta sinä sen voit, sillä sinussa on pyhien jumalien henki.' Daniel, jonka nimenä oli Beltsassar, hämmästyi hetkeksi, ja hänen ajatuksensa pelästyttivät häntä. Kuningas sanoi: 'Beltsassar, älköön uni ja sen selitys sinua pelästyttäkö.' Beltsassar vastasi: 'Herrani, koskekoon uni sinun vihollisiasi ja sen selitys sinun vastustajiasi. Sinä näit puun, joka kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen, ja se näkyi kaikkeen maahan. Sen lehvät olivat kauniita ja hedelmät suuria, ja siinä oli ravintoa kaikille. Sen alla asusti kedon eläimiä ja sen oksilla oleskeli taivaan lintuja. Se puu olet sinä, kuningas, joka olet kasvanut ja vahvistunut. Sinun suuruutesi on lisääntynyt ja ulottuu taivaaseen ja sinun valtasi maan ääriin. Kuningas näki pyhän enkelin astuvan alas taivaasta ja sanovan: 'Hakatkaa puu poikki ja turmelkaa se, mutta jättäkää sen kanto juurineen maahan, rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon. Taivaan kasteesta hän kastukoon, ja kedon eläinten kaltainen olkoon hänen osansa, kunnes häneltä on kulunut seitsemän aikaa'. Kuningas: Unen selitys ja Korkeimman päätös, joka on kohdannut herraani kuningasta, on tämä: Sinut ajetaan pois ihmisten keskuudesta, ja kedon eläinten parissa on asuinpaikkasi oleva. Sinä joudut syömään ruohoa kuten naudat ja olet kostuva taivaan kasteesta. Sinulta on näin kuluva seitsemän aikaa, kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen kenelle tahtoo. Käsky jättää maahan puun kanto juurineen merkitsee, että valtakuntasi pysytetään sinulla, ja sinä saat sen niin pian kuin tulet tuntemaan, että valta on taivaan. Sen tähden, kuningas, kelvatkoon sinulle minun neuvoni: Kirvoita synnit itsestäsi vanhurskaudella ja pahat tekosi puutetta kärsiviä armahtamalla. Ehkäpä silloin onnesi kestäisi.'"

  • Daniel antoi hallitsijalle selityksen, vaikka se oli uskaliasta. Daniel ei laskelmoinut.

  • Nebukadnessar itse oli unen suuri puu. Korkeimman päätös oli kaataa hänet. Uni kuvasi hänet mielisairaana.

  • Sairauden aika oli rajattu seitsemäksi vuodeksi.

  • Syy näin voimakkaaseen Jumalan puhutteluun oli kuninkaan ylpeys. Jumala antoi hänelle varoituksen, sillä hän tiesi, mitä tulisi seuraamaan miehen mahtavuuden ja kaikkivoipaisuuden tunteesta.

  • Jumala näki myös kärsimyksen ajan tuolle puolen. Määräajan jälkeen Nebukadnessar saisi palata asemaansa.

  • Jumala varoittaa, koska hän rakastaa. Hän on luvannut erityisesti omiensa kärsimyksen kääntää heidän parhaakseen (Room. 8:28), mutta hänellä on valta ja rakkautta tehdä niin jopa vastustajilleen.

  • Emme läheskään aina tiedä kärsimyksen tarkoitusta. Nebukadnessarille se ilmoitettiin etukäteen: "Kunnes hän tulee tuntemaan, että Korkein hallitsee" (14,22,29).

Unen toteutuminen (25-31)

"Tämä kaikki kohtasi kuningas Nebukadnessaria. Kaksitoista kuukautta tämän jälkeen kuningas oli kävelemässä kuninkaallisen palatsinsa katolla Baabelissa. Hän puhkesi silloin sanomaan: 'Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!' Sana oli vielä kuninkaan suussa, kun taivaasta tuli ääni: 'Kuningas Nebukadnessar, sinulle julistetaan: Valtakuntasi on otettu sinulta pois. Sinut ajetaan pois ihmisten parista, ja kedon eläinten parissa on asuinpaikkasi oleva. Sinä joudut syömään ruohoa kuin naudat. Niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa, kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen kenelle tahtoo.' Sillä hetkellä tämä sana toteutui Nebukadnessarissa: hänet ajettiin pois ihmisten parista, hän söi ruohoa kuin naudat ja Hänen ruumiinsa kostui taivaan kasteesta, kunnes hänen hiuksensa kasvoivat pitkiksi kuin kotkan sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet."

  • Nebukadnessarin etsikkoaika - mahdollisuus ottaa vakavasti Jumalan varoitus - oli 12 kuukautta.

  • Sitten tuli ratkaisun hetki: "Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonka minä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi, valtasuuruuteni kunniaksi!" Nebukadnessar oli merkittävä rakentajakuningas!

  • Nebukadnessarin suuruudentunto oli paisunut mahdottomuuksiin, niin kuin sadun sammakolla, joka tahtoi olla härän kokoinen. Hän vaipui psykoosiin.

  • Hän jäi pimeyteen määrätyksi ajaksi.

Nebukadnessarin kääntyminen (31-34)

"Sen ajan kuluttua minä, Nebukadnessar, nostin silmäni taivasta kohti, ja järkeni palasi. Minä kiitin Korkeinta, ylistin ja kunnioitin häntä, joka elää iäti, jonka hallitus on ikuinen hallitus, ja jonka valtakunta pysyy suvusta sukuun. Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroisia. Hän tekee taivaan joukoille ja maan asukkaille mitä tahtoo, eikä ole sitä, joka pidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle: 'Mitä sinä teet?' Siihen aikaan minun järkeni palasi, ja valtasuuruuteni loisto tuli takaisin valtakuntani kunniaksi. Hallitusmieheni ja ylimykseni etsivät minut. Minut pantiin jälleen hallitsemaan valtakuntaani, ja valtani lisääntyi suuresti. Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan taivaan Kuningasta. Kaikki hänen työnsä ovat oikeita ja hänen tiensä oikeudenmukaisia. Hän voi nöyryyttää ne, jotka vaeltavat ylpeydessä."

  • Käänne: Nostin silmäni taivasta kohti... Minä kiitin Korkeinta, ylistin ja kunnioitin häntä.

  • Nöyrtyminen: Jumala elää iäti ja tekee mitä tahtoo.

  • Sydämen muutos: Ylistän ja kunnioitan taivaan Kuningasta.

Missä mielessä voidaan puhua kärsimyksen siunauksesta?
Nebukadnessarin kääntymisestä ollaan montaa mieltä. Mikä tukee sitä näkemystä, että hän olisi todellisesti kääntynyt? Mikä panee epäilemään?

Daniel sielunhoitajana

  • Daniel hämmästyi ja pelästyi, koska hän tiesi sanoman haavoittavan hallitsijaa.

  • Hänellä oli rakkaus ja hyvä tahto Nebukadnessaria kohtaan: "Herrani, koskekoon uni sinun vihollisiasi ja sen selitys sinun vastustajiasi".

  • Hän uskoi, että Jumalalla oli hyvä tahto hallitsijaa kohtaan, sillä se sisältyi sanomaan.

  • Hän oli rehellinen kuninkaalle, vaikka se saattoi olla vaarallista ja vaikeaa hänelle itselleen.

  • Hän auttoi kuningasta kohtaamaan Jumalan sanan. Vain se voi auttaa tätä pääsemään tulevasta onnettomuudesta.

  • Hän antoi kuninkaalle neuvon, jolla onnettomuus voitaisiin välttää: "Kirvoita synnit itsestäsi vanhurskaudella ja pahat tekosi puutetta kärsiviä armahtamalla. Ehkäpä silloin onnesi kestäisi."

  • Danielin (ja Jumalan) tavoitteena oli ohjata hallitsija henkilökohtaiseen yhteyteen elävän Jumalan kanssa.

ROHKEASTI HUOMISEEN 5.
Kirjoitus seinällä
Luku 5

Hallitsijat vaihtuvat - valtaistuimella kuningas Belsassar

605-562 Nebukadnessar
562-560 Amel-Marduk Vanhan testamentin Evil- Merodak, 2. Kun. 25:27-30; Jer. 52:31-34.
560-556 Neriglissar, Nebukadnessarin vävy, Vanhan testamentin , Neergal-Sareser, Jer. 39:3, 13.
556 Labashi-Marduk
556-539 Nabunaid, arkeologi, jonka poika Belsassar, ilmeisesti Nebukadnessarin tyttärenpoika, toimi ainakin osan aikaa sijaishallitsijana Babyloniassa
539 Babylonian kukistuminen

(Vuosiluvuissa ja hallitsijoiden nimissä on eroavuuksia eri lähteissä.)

Belsassarin hallitusaika (1-4)

"Kuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimykselleen ja joi viiniä näiden tuhannen kanssa. Kun viini oli makeimmillaan, Belsassar käski tuoda ne kulta- ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä. Jerusalemin temppelistä, Jumalan huoneesta, otetut kulta-astiat tuotiin sisään. Kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joivat niistä. He joivat viiniä ylistäen kultaisia ja hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia."

  • Belsassarin hallinto merkitsi nopeaa rappeutumisen aikaa Nebukadnessarin valtakaudesta maailmanvallan tuhoon.

  • Muutos hallinnossa: entisiä korkeassa asemassa olevia neuvonantajia ja virkamiehiä pantiin sivuun, heidän mukanaan Daniel.

  • Muutos moraalissa: Suuria juominkeja järjestettiin.

  • Muutos asenteissa: juhlittiin itsevarmoina, vaikka maa oli vaarassa.

  • Muutos uskonnollisessa ilmapiirissä: Belsassar osoitti julkisesti ja näyttävästi halveksuntansa juutalaisten Jumalaa kohtaan, jota hänen isoisänsä oli palvellut, ja käski juovuspäissään tuoda juhliin Jerusalemin temppelin astiat juoma-astioiksi. He joivat niistä ja ylistivät omia jumaliaan.

Minkälainen muutos on nähtävissä oman aikamme ajattelussa ja ilmapiirissä?

Salaperäinen kirjoitus seinällä (5-9)

"Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa. Kuningas näki käden, joka kirjoitti. Hänen kasvonsa kalpenivat, ja hän pelästyi ajatuksissaan. Hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat. Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät. Hän sanoi Baabelin tietäjille: 'Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hänet puetaan purppuraan, hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.' Kaikki kuninkaan viisaat tulivat, mutta eivät kyenneet lukemaan kirjoitusta ja ilmoittamaan kuninkaalle sen selitystä. Kuningas Belsassar pelästyi silloin suuresti, hänen kasvonsa kalpenivat, ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät."

  • Kuningas pelästyi nähdessään kirjoituksen .

  • Hän oli noussut Jumalaa vastaan ja tiesi nyt olevansa kasvokkain hänen kanssaan.

  • Belsassar sai viimeisen varoituksen Jumalalta, joka rakastaa jokaista ihmistä, halveksijaansakin!

  • Hän sai vielä mahdollisuuden kääntyä Jumalan puoleen!

  • Totuttuun tapaan hän turvautui noitiinsa, tähtien selittäjiin ja viisaisiinsa ja lupasi arvoituksen ratkaisijalle rahaa ja korkean aseman, mutta kukaan ei osannut selittää kirjoitusta. On myös mahdollista, että kukaan ei uskaltanut sanoa, mitä seinällä luki. Ilmeistä on myös, että Jumala tahtoi Danielin jälleen julkisuuteen.

  • "Belsassar pelästyi silloin suuresti." "Hänen ylimyksensä tyrmistyivät."

Mitä merkitsee elämämme vaiheissa Raamatun sana: "Herra... alentaa ja ylentää" (1. Sam. 2:7)?

Danielin asema (10-16)

"Kuninkaan äiti tuli kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen tähden pitohuoneeseen ja sanoi: 'Eläköön kuningas ainiaan! Älkööt sinun ajatuksesi pelättäkö sinua, älköötkä kasvosi kalvetko. Sinun valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki. Sinun isäsi päivinä havaittiin, että hänellä on jumalien kaltainen valistus, ymmärrys ja viisaus. Sinun isäsi, kuningas Nebukadnessar, asetti hänet tietäjien, noitien, kaldealaisten ja tähtienselittäjien päämieheksi, koska havaittiin, että hänessä, Danielissa, on erinomainen henki ja tieto sekä myös taito selittää unia, tulkita arvoituksia ja ratkaista ongelmia. Kuningas oli antanut hänelle nimen Beltsassar. Kutsuttakoon nyt Daniel, niin hän ilmoittaa selityksen.' Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas sanoi Danielille: 'Oletko sinä Daniel, niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, jotka minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta? Minä olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki, ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus. Minun eteeni tuotiin viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja esittämään minulle sen selitys, mutta he eivät kyenneet ilmoittamaan sitä. Mutta minä olen kuullut, että sinä voit antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Jos voit lukea kirjoituksen ja esittää minulle sen selityksen, sinut puetaan purppuraan, kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.'"

  • Daniel ei mahtunut 1000 ylimyksen joukkoon.

  • Hänet oli siirretty sivuun, mutta Jumala oli varjellut hänen henkensä.

  • Hän asui hovissa, mutta hänellä ei ollut mitään asemaa.

  • Daniel oli pudotettu korkeasta asemasta rivivirkamieheksi.

  • Kuningas ei muistanut tai tahtonut muistaa häntä tällä kriittisellä hetkellä. Kuninkaan äidin täytyi muistuttaa häntä.

  • Kuningas osoitti häntä kohtaan halveksuntaa.

  • Hän tahtoi selityksen kirjoitukseen, mutta ei halunnut edes viitata Danielin Jumalaan.

  • Daniel oli syrjäytetty ja loukattu mies, ja häntä loukattiin tälläkin hetkellä julkisesti, ja hänen uskontoaan ja Jumalaansa halveksittiin avoimesti.

Mitä ihmiselle merkitsevät näin vaikeat kokemukset?


Danielin vastaus kuninkaalle (17-24)

"Daniel vastasi kuninkaalle: 'Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle, mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen. Kuningas! Korkein Jumala antoi isällesi Nebukadnessarille kuninkuuden, voiman, kunnian ja valtasuuruuden. Sen voiman tähden, minkä Jumala oli antanut hänelle, kaikki kansat, kansakunnat ja kielet vapisivat ja pelkäsivät hänen edessään. Hän surmasi, kenet tahtoi, hän jätti henkiin, kenet tahtoi, hän ylensi, kenet tahtoi, ja hän alensi, kenet tahtoi. Mutta kun hänen mielensä paisui ja hänen henkensä kävi korskeaksi ja ylpeäksi, hänet syöstiin kuninkaalliselta valtaistuimeltaan, ja hänen kunniansa otettiin häneltä pois. Hänet ajettiin pois ihmisten parista, ja hänen mielensä tuli eläinten mielen kaltaiseksi. Hänen asuntonsa oli villiaasien parissa, ja hän joutui syömään ruohoa kuin naudat. Hänen ruumiinsa kostui taivaan kasteesta, kunnes hän tuli tuntemaan, että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa ja asettaa sen päämieheksi kenet tahtoo. Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyrtynyt sydämessäsi, vaikka tämän kaiken tiesit. Sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: Hänen temppelinsä astiat on tuotu sinun eteesi. Sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä. Sinä olet ylistänyt hopeisia, kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on henkesi ja kaikki tiesi, sinä et ole kunnioittanut. Sen tähden tämä käsi on lähetetty hänen luotaan, ja tämä kirjoitus on laadittu.'"

  • Daniel oli valmis vastaamaan loukkauksista huolimatta - ilman ivaa tai katkeruutta.

  • Hän kieltäytyi lahjoista ja asemasta.

  • Hän puhui rohkeasti Jumalasta, joka on kuninkaitten yläpuolella.

  • Hän puhui kuningas Nebukadnessarin ylpeydestä ja nöyrtymisestä Jumalan edessä.

  • Hän lausui Belsassarille tuomion jumalallisella arvovallalla:

  • Belsassar ei ollut nöyrtynyt, vaikka tiesi kaiken tämän!

  • Hän oli tietoisesti osoittanut äärimmäistä halveksuntaa Jumalaa kohtaan pidoissaan.

  • Hänen olisi pitänyt kunnioittaa Jumalaa, jonka kädessä oli hänen henkensä ja tiensä.

Mikä pani Danielin puhumaan erityisellä painolla kuningas Nebukadnessarista?
Minkä rohkaisun Danielin vaikeat vuodet antavat kaikille syrjäytetyille, kaikille, jotka kokevat itsensä sivuun heitetyiksi.ng>

Kirjoituksen selitys (25-28)

"Tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: MeNee', MeNee', TeQeeL, uuFaRSiJN. Tämä on sen selitys: MeNee' merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun. TeQeeL: sinut on vaa'alla punnittu ja havaittu köykäiseksi. PeReeS: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille."

  • MeNee = Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja tehnyt siitä lopun. (Jumala on tehnyt valtakunnastasi arvion ja se on valmis myytäväksi.) Jumala antoi valtakunnasta arvion ja tuomion. Toisto merkitsee päätöksen muuttumattomuutta.

  • TeQeel = Sinut on vaa'alla punnittu ja havaittu köykäiseksi. Jumala antoi hallitsijalle henkilökohtaisen arvion, joka oli pahin mahdollinen.

  • PeReeS = Sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaislle. Jumala sanoi, mitä valtakunnalle tulisi tapahtumaan.

Minkä arvion Jumala mahtaisi antaa meidän maastamme ja meistä henkilökohtaisesti?

Kuninkaan reaktio (29)

"Silloin Belsassar antoi käskyn, että Daniel oli puettava purppuraan, kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä."

  • Kuningas uskoi, että Daniel sanoi hänelle totuuden.

  • Ei suuttumista.

  • Ei nöyrtymistä Jumalan edessä.

  • Kuningas palkitsi Danielin lupaamallaan tavalla.

Kuninkaan etsikkoaika oli ohi (30)

"Samana yönä surmattiin Belsassar, kaldealaisten kuningas."

  • Jumala antoi vielä Belsassarille mahdollisuuden kääntymiseen hänen elämänsä viimeisinä hetkinä. Kirjoitus seinällä ja Danielin rohkea esiintyminen ja kirjoituksen selitys olivat hänelle Jumalan pitkämielisyyden ja laupeuden osoitus, mutta hänen kääntymisestään ei ole mitään merkkiä.

Mitä on ajateltava kääntymisen mahdollisuudesta elämän viime metreillä?

ROHKEASTI HUOMISEEN 6.
Daniel leijonien luolassa
Luku 6

Meedo-Persian valtakausi alkaa (5:31)

"Daarejaves, meedialainen, sai kuninkuuden ollessaan noin 62-vuotias."

  • Valtaistuimelle nousi Daarejaves, meedialainen. Hänet kuningas Koores asetti Babylonian hallitsijaksi, jossa virassa hän ehti olla vain lyhyen aikaa ennen kuolemaansa. Joidenkin lähteitten mukaan hän oli Kooreksen eno ja appi.

  • Uutena suurena valloittajana ja suurvallan luojana tunnetaan kuningas Koores (Kyyros, 539-530), joka myös antoi juutalaisille luvan palata kotiin otettuaan Babylonian hallinnon omiin käsiinsä.

Daniel uudelleen korkeassa asemassa (6:1-3)

"Daarejaves näki hyväksi asettaa valtakuntaansa 120 maaherraa, jotta heitä olisi kaikkialla valtakunnassa. Heidän yläpuolellaan oli kolme valtaherraa, joista Daniel oli yksi. Heille oli maaherrojen määrä tehdä tili toiminnastaan, ettei kuningas kärsisi vahinkoa. Daniel oli muita valtaherroja ja maaherroja etevämpi, sillä hänessä oli erinomainen henki. Kuningas aikoi asettaa hänet koko valtakunnan päämieheksi."

  • Daniel oli jo iäkäs. Hän oli ollut Babyloniassa lähes 70 vuotta.

  • Hän oli jälleen korkeassa virassa, yksi kolmesta valtaherrasta. Siihen vaikutti ilmeisesti se, mitä hallitsija oli kuullut hänen aikaisemmasta toiminnastaan kuningas Nebukadnessarin aikana ja hänen rohkeudestaan ja rehellisyydestään kuningas Belsassaria kohtaan. Danielin elämänvaiheet kertoivat hänen taidoistaan ja luotettavuudestaan.

  • Huolimatta kovista kokemuksistaan hän oli valmis ja kykenevä vaativiin tehtäviinsä. Hänellä ei ollut katkeruutta, joka olisi sitonut hänen energiaansa.

  • Daniel oli etevämpi muita. Hänessä oli työtoverien todistuksen mukaan "erinomainen henki". Me sanomme: Hänessä oli Jumalan Henki, joka antoi hänelle viisautta ja ymmärrystä kaikissa hänen tehtävissään..

  • Kuningas aikoi asettaa hänet koko valtakunnan päämieheksi.

  • Hänestä piti tulla kaikkien Baabelin viisaitten ja virkamiesten esimies.

Syrjäytetyksi tulemisen kokemukset vaikuttavat ihmisiin eri tavoin. Kuinka voi säästyä katkeruudelta ja itseensä käpertymiseltä ja olla valmis Jumalan käyttöön?

Juoni Danielia vastaan (4-5)

"Toiset valtaherrat ja maaherrat etsivät silloin Danielia vastaan aihetta valtakunnan hallinnossa. He eivät kuitenkaan voineet löytää mitään syytä eikä rikkomusta, sillä hän oli uskollinen, eikä hänestä löydetty laiminlyöntiä tai rikkomusta. Miehet sanoivat silloin: 'Me emme löydä tuossa Danielissa mitään syytä, ellemme löydä sitä hänen uskonnossaan.'"

  • Toisten oli vaikea niellä Danielin etevämmyyttä ja hänen asemaansa heidän yläpuolellaan.

  • Kateus pani etsimään mahdollisuuksia hänen syrjäyttämiseensä.

  • Viranhoidosta ei löytynyt mitään. Kateellisten työtoverienkin oli myönnettävä, että hän oli uskollinen työntekijä ja ettei hän lyönyt laimin tehtäviään eikä rikkonut missään hallitsijaa vastaan!

  • Oli käytävä käsiksi hänen henkilökohtaiseen elämäänsä. Sieltäkään ei löytynyt mitään, millä he olisivat voineet mustata hänet.

  • Sopiva syy Danielin raivaamiseksi tieltä löytyi hänen uskostaan. Hän oli juutalainen, joka palveli omaa Jumalaansa. Daniel oli "erilainen".

  • Tätäkään syytä ei voinut lausua julkisesti, sillä Daniel oli hallitsijan suosiossa, mutta sen avulla voitiin virittää Danielille ansa.

Kateus on hyvin monimuotoinen ilmiö. Danielin työtovereissa näkyy havainnollisella tavalla, kuinka kateus syntyy, minkälaisia muotoja se saa ja mitä siitä seuraa.
Ehkä olisi syytä miettiä kateuden ilmenemismuotoja omassa ympäristössämme ja meissä itsessämme.

Sokaiseva yksinvaltius (6-9)

"Valtaherrat ja maaherrat menivät kiiruusti kuninkaan luo ja sanoivat hänelle: 'Kuningas Daarejaves eläköön ainiaan! Kaikki kuninkaalliset valtaherrat, päälliköt, maaherrat, hallitusmiehet ja käskynhaltijat ovat keskenään sopineet, että olisi annettava kuninkaallinen julistus ja vahvistettava kielto, että kuka ikinä 30 päivän kuluessa rukoilee jotakin keneltäkään jumalalta tai ihmiseltä paitsi sinulta, kuningas, hänet heitettäköön leijonain luolaan. Kuningas! Säädä kielto ja kirjoita kirjoitus, mitä meedialaisten ja persialaisten peruuttamattoman lain mukaan ei voida muuttaa.' Kuningas Daarejaves teetti tällaisen kirjoituksen ja kiellon."

  • Yksinvaltias voi säätää lakeja ja määrätä rangaistuksia keneltäkään kysymättä. Sellainen antaa ihmiselle suurimman mahdollisen vallan tunteen.

  • Valta sokaisee. Syntyy harkitsemattomia lakeja, jotka ajavat jonkun yksityisen tai ryhmän etuja.

  • Hallitsija oli altis imartelulle ja liian luottavainen lähimpiinsä nähden. Käyttämällä hyväksi hänen heikkouttaan häntä voitiin johdatella.

  • Hän antoi enempää harkitsematta lain, jonka mukaan ei kuukauden aikana saanut rukoilla mitään keneltäkään jumalalta tai ihmiseltä paitsi häneltä. Hän tuli näin asetetuksi kaikkien, jopa jumaliensa yläpuolelle. Tällainen laki hiveli vallanhaluista ja turhamaista kuningasta. Laki ei tuottanut vaikeuksia muille kuin juutalaisille, joille Jumala oli sanonut: "Älä kumarra heidän jumaliaan, älä palvele niitä äläkä tee, niin kuin he tekevät" (2. Moos. 23:24). Sen Danielin kadehtijat tiesivät.

  • Juonittelijat saivat kuninkaan määräämään rangaistukseksi leijonien luolan. Näin he uskoivat pääsevänsä Danielista lopullisesti.

Kuinka voi säilyttää itsenäisyytensä, niin ettei ole toisten johdateltavissa?


Juonen kavaluus/font>

  • Työtoverit uskoivat saavansa Danielin raivatuksi tieltä ilman, että heitä voitaisiin osoittaa syyllisiksi.

  • Kaiken piti tapahtua laillisesti.

  • Tapahtuisi murha, jota ei voitaisi osoittaa murhaksi.

  • Uhrina oli mies, joka oli ehdottoman lainkuuliainen, jollei laki sotinut Jumalaa ja Jumalan sanaa vastaan.

  • Välineenä käytettiin hyväuskoista hallitsijaa, joka liian myöhään huomasi, mistä oli kysymys (14-15).

Nykyään puhutaan henkisestä väkivallasta työyhteisöissä. Millaisena sitä on nähtävissä Danielin yhteisössä, millaisena suomalaisilla työpaikoilla?
"Oikeusmurhia" tapahtuu pienemmissä ja suuremmissa puitteissa. Löytyykö kenties esimerkkejä lähihistoriasta tai omasta yhteisöstä?

Daniel rukoilijana (10)

"Saatuaan tietää tällaisen kirjoituksen laatimisesta Daniel meni taloonsa, jonka yläsalin ikkunat olivat avatut Jerusalemiin päin. Hän lankesi kolmena hetkenä päivässä polvilleen, rukoili ja kiitti Jumalaansa, kuten oli ennenkin tehnyt."

  • Daniel ymmärsi, että hänet oli aiottu uhriksi.

  • Silti hän polvistui kolme kertaa päivässä yläsalinsa ikkunoiden edessä, jotka avautuivat Jerusalemiin päin.

  • Hän teki, "kuten oli ennenkin tehnyt." Se oli hänellä tapana.

  • Daniel oli kiireinen mies, kuitenkin kolmesti päivässä Jumalan edessä viisautta ja johdatusta pyytämässä ja Jumalaansa kiittämässä! Tässä lienee selitys hänen selviytymiseensä hyvinä ja pahoina päivinä.

  • Danielille oli tärkeintä pysyä yhteydessä Jumalaan.

  • Hän ei salannut sitä, että palveli Jumalaa. Se oli julkisesti tiedossa. Siksi vihamiehet voivat saada hänet näyttämään rikolliselta juuri tässä hänen henkilökohtaisen elämänsä merkittävässä asiassa.

  • Hän oli uskollinen Jumalalle henkensä uhalla, niin kuin oli ennenkin ollut.

Mikä on rukouksen merkitys? Tavan merkitys? Uskollisuuden merkitys?


Danielin pelastuminen (16-24)

"Silloin kuningas käski noutaa Danielin ja heittää hänet leijonien luolaan. Danielille kuningas sanoi: 'Sinun Jumalasi, jota lakkaamatta palvelet, pelastakoon sinut.' Luolan suulle tuotiin kivi, jolla se suljettiin. Kuningas sinetöi sen omallaan ja ylimystensä sineteillä, ettei Danielin asiassa tapahtuisi muutosta. Kuningas meni palatsiinsa ja vietti yönsä paastoten. Hän ei sallinut tuoda eteensä naisia, ja hänen unensa pakeni häneltä. Aamun sarastaessa kuningas nousi ja meni kiiruusti leijonien luolalle. Lähestyessään luolaa hän huusi Danielille murheellisella äänellä: 'Daniel, sinä elävän Jumalan palvelija, onko Jumalasi, jota lakkaamatta palvelet, voinut pelastaa sinut leijonilta?' Daniel vastasi: 'Kuningas eläköön ainiaan! Jumalani on lähettänyt enkelinsä ja sulkenut leijonien kidat, niin että ne eivät ole vahingoittaneet minua. Minut on näet havaittu nuhteettomaksi hänen edessään, enkä minä ole tehnyt rikosta sinuakaan vastaan, kuningas.' Kuningas ihastui suuresti ja käski ottaa Danielin ylös luolasta. Kun Daniel oli otettu luolasta, hänessä ei havaittu mitään vammaa, sillä hän oli turvannut Jumalaansa."

  • Daarejaves oli syvästi murheellinen tajutessaan, mitä hänen lakinsa aiheutti Danielille. Sitä kuvastaa hänen yöllinen paastonsa ja hänen kieltäytymisensä naisista. Arvovaltansa tähden ei kuitenkaan voinut vapauttaa Danielia (niin kuin ei Jumalakaan syntistä ihmistä ilman rangaistusta - jonka hän on kuitenkin itse kärsinyt!).

  • Daniel oli uskollinen Jumalalle "kuolemaan asti" (Ilm. 2:10b).

  • Jumala suojeli hänet, mutta sitä hän ei voinut tietää etukäteen (vrt. 3:17-18).

  • Selitykseksi annetaan toteamus: "Sillä hän oli turvannut Jumalaansa".

  • Daniel todisti Jumalasta äärimmäisissä olosuhteissa, kuoleman edessä!

  • Tapaus osoittaa asioiden tärkeysjärjestyksen hänen elämässään.

  • Danielin uskollisuuden tähden Jumalan nimi tuli ylistetyksi ja kunnioitetuksi.

Miksi Jumala ei pelasta aina ja kaikkia?
Minkälaisissa elämäntilanteissa meidän uskomme joutuu koetukselle?

Tapauksen seuraukset vehkeilijöille (24)

"Kuningas käski tuoda Danielia syyttäneet miehet ja heittää heidät lapsineen ja vaimoineen leijonien luolaan. He eivät ehtineet luolan pohjaan, kun leijonat hyökkäsivät heidän kimppuunsa ja murskasivat kaikki heidän luunsa."

  • Kuningas rankaisi vehkeilijöitä. Rangaistus oli ajan oikeuskäsityksen mukaisesti kollektiivinen: miehiä rangaisiin perheineen. (Sama asetelma näkyy Aadamin lankeemuksessa ja Jeesuksen kuolemassa: "Niinpä siis, kuten yhden ihmisen lankeemus [on koitunut] kaikille ihmisille kadotukseksi, niin myös yhden ihmisen vanhurskauden teko [koituu] kaikille ihmisille vanhurskaudeksi ja elämäksi. Sillä kuten yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet on todettu ja julistettu syntisiksi, niin myös yhden kuuliaisuuden kautta monet luetaan vanhurskaiksi." Room. 5:18-19.) Länsimaiselle individualistiselle, yksilöä korostavalle ajattelutavalle kollektiivinen ratkaisumalli on vieras.

Danielin uskollisuuden vaikutukset (25-28)

"Kuningas Daarejaves kirjoitti kaikille kansoille, kansakunnille ja kielille, joita asuu koko maan päällä: 'Suuri olkoon teidän rauhanne! Minä olen antanut käskyn, että valtakuntani koko valtapiirissä vavistakoon ja peljättäköön Danielin Jumalaa. Hän on elävä Jumala ja pysyy iäti. Hänen valtakuntansa ei häviä, eikä hänen herrautensa lopu. Hän pelastaa ja vapahtaa, hän tekee tunnustekoja ja ihmeitä taivaassa ja maan päällä, hän, joka pelasti Danielin leijonien kynsistä."
"Daniel oli korkeassa arvossa ja kunniassa Daarejaveksen valtakunnassa sekä persialaisen Kooreksen valtakunnassa."

  • Daarejaves tunnusti Jumalan valtasuuruuden.

  • Danielin Jumala tuli jälleen kunniaan koko valtakunnassa kaikkien kansallisuuksien keskellä sekä Daarejaveksen että Kooreksen aikana.

  • Danielin oma asema vahvistui.

Miksi rohkeudesta voi olla päinvastaisiakin seurauksia?

ROHKEASTI HUOMISEEN 7.
Maailmanvaltojen nousu ja tuho
Luvut 7 ja 8

Danielin ensimmäinen uni (7:1)

"Belsassarin, Baabelin kuninkaan, hallituksen ensimmäisenä vuotena Daniel näki nukkuessaan unen, päänsä näyn. Hän kirjoitti muistiin tämän unen."

  • Kuningas Belsassarin ensimmäisenä hallitusvuotena, syrjäytettynä valtakunnan johtopaikoilta, Daniel näki unen, jonka hän merkitsi muistiin.

  • Jumala oli siirtänyt hänet sivuun voidakseen puhua hänelle suuria ja vaikeita asioita!

  • Danielilla oli luottamus ja läheinen yhteys Jumalaan pettymysten, loukkausten, mitätöimisten ja halveksunnan keskellä.

Mitä voidaan sanoa Jumalan johdatuksesta, kun ajatellaan Danielin elämän vaikeita vuosia?

 

Neljä petoa (7:2-6, 15-17)

Nebukadnessarin näkemä kuvapatsas "Kertomus alkoi näin: Daniel sanoi: Minä näin yöllä näyssäni, että taivaan neljä tuulta kuohutti suurta merta.
Merestä nousi neljä suurta petoa, kukin erilainen kuin toinen. Ensimmäinen oli kuin leijona, mutta sillä oli kotkan siivet. Sitä katsellessani siltä reväistiin siivet, se nostettiin maasta pystyyn, asetettiin kahdelle jalalle kuin ihminen, ja sille annettiin ihmisen sydän.
Toinen peto oli karhun näköinen. Se nostettiin toiselle kyljelleen, ja sen suussa hammasten välissä oli kolme kylkiluuta. Sille sanottiin: 'Nouse ja syö paljon lihaa.' Tämän jälkeen minä näin pantterin kaltaisen pedon, jonka selässä oli neljä linnunsiipeä. Pedolla oli neljä päätä, ja sille annettiin valta."
"Minä, Daniel, tunsin henkeni tulevan murheelliseksi ruumiissani, ja näkemäni näyt pelättivät minua. Lähestyen yhtä siellä seisovista minä pyysin häneltä varmaa tietoa kaikista näistä asioista. Hän vastasi minulle ja ilmoitti niiden selityksen: 'Nuo suuret pedot, joita on neljä, ovat neljä kuningasta, jotka nousevat hallitsemaan maailmassa.'"

  • Nebukadnessar näki patsaan, joka rakentui neljästä aineesta: kullasta, hopeasta, vaskesta ja raudasta, johon jalkaterissä oli sekoittunut savea (Dan. 2). Nyt Daniel näki unen, jossa esiintyi neljä eläinhahmoa. Ne kuvaavat samoja maailmanvaltoja kuin patsaskin, vaikka symbolit ovat toiset.

  • Kultaista päätä, Babyloniaa, vastaa leijona ja kotka, maaeläinten ja lintujen kuningas. Leijona oli aikanaan Babylonian tunnus.

  • Karhun näköinen peto vastaa patsaan hopeista rintaa.

  • Raskas karhu, joka kellahtaa kyljeltä toiselle kuvaa parhaiten Meedo-Persiaa. Ensin "karhu" makasi "Meedian kyljellä", sitten Persian. Kolme kylkiluuta olivat valloitetut maat: Lyydia (546 eKr.), Babylonia (539) ja Egypti (525).

  • Sulavaliikkeinen pantteri on kuvaamassa Kreikkalais-Makedonialaista maailmanvaltaa, joka laajeni uskomattoman nopeasti. Neljä siipeä ja neljä päätä ovat kuvaamassa mahtavan valtakunnan jakautumista neljään osaan Aleksanteri Suuren kuoltua (323 eKr.). Pantteri vastaa patsaan vaskista lantiota.

Neljäs peto ja lopunajan "pieni sarvi" (7:7-8, 11-12, 19-26)

"7. Sen jälkeen minä näin yöllisessä näyssäni neljännen pedon, joka oli kauhea, hirmuinen ja ylen väkevä. Sillä oli suuret rautaiset hampaat, ja se söi, murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. Se oli erilainen kuin kaikki edelliset pedot, ja sillä oli kymmenen sarvea. 8. Tarkatessani sarvia minä näin, miten pieni sarvi puhkesi niiden välistä, ja kolme edellistä sarvea reväistiin pois sen edestä. Sillä sarvella oli silmät kuin ihmisen silmät, ja suu, joka puhui herjaten."

"11. Minä katselin: Niiden herjaavien sanojen tähden, joita sarvi puhui, peto tapettiin minun nähteni. Sen ruumis hävitettiin ja heitettiin tuleen palamaan. 12. Muiltakin pedoilta otettiin valta pois.
Niiden elämän pituus oli määrätty aikaa ja hetkeä myöten."

"19. Sitten minä halusin saada varmuuden neljännestä pedosta, joka oli erilainen kuin kaikki muut ja ylen hirmuinen, jolla oli rautaiset hampaat ja vaskiset kynnet, joka söi ja murskasi ja tallasi tähteet jalkoihinsa. 20. Myös pedon pään kymmenestä sarvesta minä halusin tietoa sekä siitä sarvesta, jonka edestä kolme sarvea putosi, jolla sarvella oli silmät ja herjauksia puhuva suu ja joka näytti suuremmalta kuin ne muut. 21. Halusin tietoa myös sarvesta, jonka näin sotivan pyhiä vastaan ja voittavan heidät, 22. kunnes Vanhaikäinen tuli, ja ajan tullessa oikeus annettiin Korkeimman pyhille, ja nämä saivat omakseen valtakunnan. 23. Hän vastasi: "Neljäs peto on maan päälle syntyvä neljäs valtakunta, erilainen kuin kaikki muut valtakunnat. Se syö kaikkea maata, tallaa ja murskaa sitä. 24. Ne kymmenen sarvea ovat kymmenen valtakuntaa, jotka nousevat siitä valtakunnasta. Niiden jälkeen nousee valtakunta, joka on erilainen kuin edelliset ja kukistaa kolme kuningasta. 25. Puhuen sanoja Korkeinta vastaan se hävittää Korkeimman pyhiä. Se pyrkii muuttamaan ajat ja lain, ja ne annetaan sen valtaan ajaksi ja kahdeksi ajaksi ja puoleksi ajaksi. 26. Sitten oikeus istuu tuomiolle, ja sen valta otetaan pois, hävitetään ja tuhotaan lopullisesti."

  • Neljäs peto on poikkeava. Sitä ei voi verrata mihinkään tunnettuun eläimeen. Se on voimakas ja raaka maailmanvalta. Perinteisesti kuvaus on yhdistetty Roomaan. Pedolla on kymmenen sarvea, jotka kuvaavat kymmentä valtakuntaa, jotka nousevat siitä (24).

  • Pieneen sarveen kiinnitetään erityistä huomiota. Se kuvaa hallitsijaa, joka kaataa kolme valtakuntaa. Hän puhuu Jumalaa vastaan (25). Hän sotii pyhiä vastaan ja voittaa heidät (21). Hän tahtoo muuttaa ajat ja lain. Hänen niin kuin edellistenkin suurten hallitsijoiden ja maailmanvaltojen aika on kuitenkin rajallinen, Jumalan ennalta määräämä. Hänen aikansa on kolme ja puoli vuotta (25).

Jumalan valta ja kirkkaus (7:9-10)

"Minun sitä katsellessani valtaistuimet asetettiin, ja Vanhaikäinen istuutui. Hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi ja hänen päänsä hiukset kuin puhdas villa. Hänen valtaistuimensa oli tulen liekkejä, ja sen pyörät olivat palavaa tulta. Tulivirta vuoti, se kävi hänestä ulos. Miljoona palveli häntä, ja sata miljoonaa seisoi hänen edessään. Oikeus istui tuomiolle, ja kirjat avattiin."

  • Jumalaa kuvataan samaan tapaan kuin Ilmestyskirjassa (Ilm. 1:14; 4:2-3).

  • Nimitys "Vanhaikäinen" ilmentää Jumalan ajattomuutta, hänen ikuista olemistaan.

Ihmisen Pojan valtakunta (7:13-14, 27-28)

"Minä näin yöllisessä näyssä, että taivaan pilvissä tuli Ihmisen Pojan kaltainen. Hän saapui Vanhaikäisen luo, ja hänet saatettiin tämän eteen. Hänelle annettiin valta, kunnia ja valtakunta, ja kaikki kansat, kansakunnat ja kielet palvelivat häntä. Hänen valtansa on iäinen valta, joka ei lakkaa, ja hänen valtakuntansa on häviämätön."

"'Valtakunta, valta ja valtakuntien voima kaiken taivaan alla annetaan Korkeimman pyhien kansalle. Hänen valtakuntansa on ikuinen valtakunta, ja kaikki vallat palvelevat häntä ja ovat hänelle alamaisia.'"

  • Daniel näki Jeesuksen "Ihmisen Pojan" kaltaisena tulevan taivaan pilvissä kuninkaana, jolle annetaan kaikki valta. Hänen valtakuntansa pysyy, toisin kuin suurten maailmanvaltiasten.

  • Jeesus käytti itsestään nimeä Ihmisen Poika esiintyen näin Danielin profetian täyttäjänä.

Näyn vaikutus Danieliin (7:28)

"Tähän loppuu kertomus. Minua, Danielia, pelättivät ajatukseni suuresti ja kasvoni kalpenivat. Minä kätkin asian sydämeeni."

  • Uni oli niin voimakas, että se pelästytti Danielin.

Toinen uni (8:1-2)

"Kuningas Belsassarin kolmantena hallitusvuotena minä, Daniel,sain näyn, joka tuli aikaisemmin saamani lisäksi. Tässä näyssä havaitsin olevani Suusanin linnassa, Eelamin maakunnassa, Uulai-joen rannalla."

  • Daniel sai uuden näyn kaksi vuotta myöhemmin, jolloin hän edelleen oli syrjäytettynä kaikista tärkeistä tehtävistä, koska hän ei mahtunut tuhannen ylimyksen joukkoon kuningas Belsassarin aikana (luku 5).

  • Näky oli samansisältöinen kuin edellinen, mutta käsitti vain osan siitä, samoin osan Nebukadnessarin näkemästä kuvapatsaasta.

Lisää kahdesta suurvallasta (8:3-8)

Nebukadnessarin näkemä kuvapatsas

"Kohottaessani katseeni minä näin pässin seisovan jokeen päin, ja sillä oli kaksi sarvea. Sarvet olivat pitkät, mutta toinen oli toista pitempi. Tämä pitempi sarvi puhkesi esiin myöhemmin. Minä näin pässin puskevan länteen, pohjoiseen ja etelään päin. Mikään eläin ei kestänyt sen edessä, eikä kukaan voinut pelastaa sen vallasta. Se teki, mitä tahtoi, ja tuli suureksi.
Sitä katsellessani minä näin vuohipukin tulevan päivän laskun puolelta. Se kulki koko maan yli koskettamatta sitä. Pukilla oli otsan keskellä uhkea sarvi. Se tuli aivan kaksisarvisen pässin luo, jonka olin nähnyt seisovan jokeen päin, ja vihansa voimassa hyökkäsi sen kimppuun. Pässiä vastaan raivokkaasti
hyökäten se puski sitä ja murskasi sen molemmat sarvet. Pässillä ei ollut voimaa kestää sen edessä, vaan pukki heitti sen maahan ja tallasi sitä. Ei ollut ketään, joka olisi voinut pelastaa pässin sen vallasta.
Pukki tuli valtavan suureksi. Mutta kun se oli väkevimmillään, särkyi sen suuri sarvi. Sen tilalle kasvoi neljä komeaa sarvea taivaan neljää tuulta kohti."

  • Kuva karhusta vaihtuu kaksisarviseen pässiin, jonka toinen sarvi on toista pitempi, Persia Meediaa voimakkaampi. Omana aikanaan se oli voimakas maailmanvalta.

  • Pantterin sijaan astuu vuohipukki, joka kulkee niin nopeasti, että sen jalat eivät edes koskettaneet maata. Sen otsassa oli uhkea sarvi, Aleksanteri Suuri, voittoisa sotapäällikkö, joka valloitti uskomattoman nopeasti maan toisensa jälkeen.

  • Suuri sarvi särkyi: Aleksanteri Suuri kuoli vain 32-vuotiaana, ilman jälkeläistä. Tilalle tuli neljä sarvea, neljä valtakuntaa: Egypti ("Etelän kuningas", 11:5,9,11), Syyria ("Pohjoisen kuningas", 11:6,7,11), Kreikkalais-Makedonialainen ja Traakialais-Bitynialainen valtakunta.

Syyrian "pieni sarvi" (8:9-26)

"9. Yhdestä niistä puhkesi esiin sarvi, alussa vähäpätöinen. Se kasvoi suuresti etelään, itään ja ihanaan maahan päin. 10. Se kasvoi taivaan sotajoukkoon asti, pudotti maahan osan tästä sotajoukosta ja tähdistä sekä tallasi niitä. 11. Hän uhmasi sotajoukon ruhtinastakin. Tältä otettiin pois jokapäiväinen uhri, ja hänen temppelinsä paikka hylättiin. 12. Jokapäiväisen uhrin lisäksi sotajoukkokin annettiin rikollisesti tuholle alttiiksi. Tämä sarvi heitti totuuden maahan, ja mitä hän teki, siinä hän menestyi. 13. Minä kuulin erään pyhän kysyvän, ja toinen pyhä vastasi puhuvalle: 'Kuinka pitkää aikaa tarkoittaa näky jokapäiväisestä uhrista ja kauhistavasta rikoksesta: Temppelin ja sotajoukon tallattavaksi antamisesta?' 14. Hän vastasi: '2300 iltaa ja aamua. Sitten temppeli saatetaan jälleen oikeuteensa'."
"19. Sitten hän sanoi: 'Minä ilmoitan sinulle, mitä on tapahtuva viimeisenä vihan aikana. Lopun aikaa tämä tarkoittaa. 20. Kaksisarvinen pässi, jonka sinä näit, on Meedian ja Persian kuninkaat. 21. Pukki on Kreikan kuningas, ja suuri sarvi, joka sillä oli keskellä otsaa, on sen ensimmäinen kuningas. 22. Se, että sarvi särkyi, ja että neljä sarvea nousi sen sijalle, merkitsee: Neljä valtakuntaa nousee siitä kansasta, ei kuitenkaan niin voimakasta kuin hänen. 23. Heidän valtansa lopulla, kun luopiot ovat täyttäneet syntiensä mitan, nousee kuningas, kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava. 24. Hänen valtansa on suuri, ei tosin hänen omasta voimastaan, ja hämmästyttävän paljon hävitystä hän saa aikaan. Hän menestyy siinä mitä tekee, ja hän tuottaa turmion väkeville ja pyhien kansalle. 25. Hänen oveluutensa johdosta petos onnistuu hänen kädessään. Hän hautoo mielessään suuria, ja keskellä rauhaa hän tuottaa turmion monille. Ruhtinasten ruhtinastakin vastaan hän nousee, mutta ilman ihmiskättä hänet muserretaan. 26. Näky illoista ja aamuista, josta oli puhe, on tosi. Mutta lukitse näky, sillä se tarkoittaa kaukaista aikaa'".

  • Pieni sarvi puhkesi esiin yhdestä niistä, Syyriasta. Hän oli Antiokus IV Epifanes (175-164 eKr.).

  • Häntä kuvataan samaan tapaan kuin lopunajan pientä sarvea (7:7-8; 11-12; 23-26).

  • Häntä onkin sanottu lopunajan antikristillisen hallitsijan esikuvaksi Vanhassa testamentissa.

  • Hän otti itse lempinimen Epifanes, Loitava. Kansa väänsi sen muotoon Epimanes, Hullu.

  • Hän oli alussa vähäpätöinen (9).

  • Hän oli "kasvoilta röyhkeä ja juonissa taitava" (23).

  • Hän kasvatti valtaansa käyttämällä oveluutta ja petosta (25).

  • Hän kasvoi etelään, itään ja ihanaan maahan eli Juudaan päin, vuodesta 170 eKr. (9).

  • Hän kasvoi "taivaan sotajoukkoon asti", jolla tarkoitetaan mahdollisesti Jumalan uskollisia palvelijoita, jotka kärsivät marttyyrikuoleman (10).

  • Hän uhmasi "sotajoukon ruhtinastakin", jolla tarkoitettaneen Jumalaa (11, 25).

  • Hän kielsi juutalaisia uhraamasta Jumalalle ja saastutti temppelin (11). Antiokus halusi yhtenäistää valtakuntansa hellenistisen uskonnon ja kulttuurin avulla. Hän toi temppeliin kreikkalaisen Zeus-jumalan patsaan ja pakotti uhraamaan sille sian Jumalan alttarilla, mikä oli kauhistus juutalaisille.

  • Hän heitti totuuden - juutalaisen uskonnon ja Jumalan sanan - maahan (12).

  • Sotajoukon tallaaminen merkinnee sopeutumattomien likvidointia (12).

  • Antiokuksen aika tulisi olemaan 2300 iltaa ja aamua, vähän yli kuusi vuotta tai mahdollisesti 1150 päivää eli noin kolme vuotta (13-14). Edellinen viittaisi hänen toimintaansa Juudassa, jälkimmäinen erityisesti temppelin saastuttamiseen ja vaikeimpaan vainon aikaan.

  • Hänellä oli paljon valtaa (24).

  • Hän sai aikaan hämmästyttävän paljon hävitystä (24).

  • Hän "tuotti turmion väkeville ja pyhien kansalle" (24).

  • Hän kuoli vuonna 164 yrittäessään ryöstää temppeleitä Persiassa.

  • Hänestä puhutaan lisää luvussa 11.

Näyn vaikutus Danieliin (8:15-18; 27)

"15. Kun minä, Daniel, olin nähnyt tämän näyn ja koetin ymmärtää sen, minun edessäni seisoi miehen muotoinen olento. 16. Minä kuulin Uulaijoen keskeltä ihmisen äänen, joka huusi: 'Gabriel, selitä tälle se näky!' 17. Gabriel tuli aivan lähelle sitä paikkaa, jossa minä seisoin. Hänen tullessaan minut valtasi pelko, ja minä lankesin kasvoilleni. Hän sanoi minulle: 'Tarkkaa, ihmislapsi, sillä näky tarkoittaa lopun aikaa.' 18. Hänen puhuessaan minä olin horroksissa, kasvot maata vasten. Hän tarttui minuun ja nosti minut seisomaan.
"27. Minä, Daniel, olin uupunut ja sairastin jonkin aikaa. Sitten minä nousin ja suoritin virkatehtäviäni kuninkaan luona. Näyn suhteen olin ymmällä enkä sitä käsittänyt."

  • Danielin oli vaikea ymmärtää saamaansa sanomaa (15).

  • Enkeli Gabriel sai tehtäväkseen toimia selittäjänä (16). Hänen käskijänsä voi olla vain Jeesus Kristus "miehen muotoinen olento" (vrt. 7:13).

  • Gabrielin kohtaaminen sai Danielin tuntemaan pelkoa (17). Hän kumartui kasvoilleen maahan, vaipui horrokseen, kasvot maata vasten. Gabrielin oli nostettava hänet ylös seisomaan. Omin voimin hän ei olisi kyennyt (18).

  • Nähtävästi näky järkytti Danielia niin, että hän sairasti jonkin aikaa (27).

On mielenkiintoista verrata Raamatun kuvauksia Jumalan pyhyyden kokemuksista nykyajan hengellisiin kokemuksiin.

ROHKEASTI HUOMISEEN 8.
Jumala vastaa sanastaan
Luku 9

Jumalan sana Danielin elämässä (1-2)

"Meedialaista sukua oleva Daarejaves, Ahasveroksen poika, oli tullut kaldealaisten valtakunnan kuninkaaksi. Hänen ensimmäisenä hallitusvuotenaan minä, Daniel, huomasin kirjoituksista niiden vuosien luvun, josta Herran sana oli tullut profeetta Jeremialle. Sen mukaan Jerusalem oli oleva raunioina 70 vuotta."

  • Daniel sai Jumalalta neljä kertaa elämässään tulevaisuuden profetian.

  • Hän ei elänyt profetioiden vaan Pyhien Kirjoitusten varassa. (Ehkä Jumala juuri siksi voi uskoa hänelle myös suuria, salattuja asioita.)

  • Jumalan sana ohjasi hänen elämäänsä ja antoi hänelle voimaa ja rohkeutta - ja myös lohdutusta.

  • Hän tutki Kirjoituksia, kuten tässä Jeremian kirjaa, jonka joku oli toimittanut hänelle Juudasta.

  • Siitä hän näki, että pakkosiirtolaisuus kestäisi 70 vuotta (Jer. 25:11-12 ja 29:10-11), ja hän uskoi, että se oli Jumalan sana.

  • Aika oli täyttymässä. Kansa saisi kohta luvan lähteä omaan maahansa.

  • Hän alkoi rukoilla Jumalaa tämän sanan toteutumiseksi!

Mitä Daniel tässä opettaa suhtautumisesta Jumalan sanaan ja rukoukseen?


Hän etsi Herran kasvoja (3)

"Minä käänsin kasvoni Herran Jumalan puoleen hartaassa rukouksessa ja anomisessa, paastossa, säkissä ja tuhassa."

  • Danielin harrasta esirukousta kansansa puolesta on sanottu "ylimmäispapilliseksi" rukoukseksi.

  • Hän paneutui rukoilemaan täydellä todella:

  • Hän käänsi kasvonsa Herran Jumalan puoleen.

  • Hän viipyi Jumalan edessä hartaassa rukouksessa ja anomisessa.

  • Hän paastosi, pukeutui säkkivaatteeseen ja ripotti tuhkaa päänsä päälle, mikä oli katumusasu.

Suuri esirukous (3-21)

1. Daniel kiinnitti ajatuksensa Jumalaan

"Oi Herra, sinä suuri ja peljättävä Jumala, joka pidät liiton ja säilytät laupeudenniille, jotka sinua rakastavat ja noudattavat käskyjäsi." (4)
"Sinun, Herra, on vanhurskaus." (7)
"Herran, meidän Jumalamme, on armo ja anteeksiantamus." (9)
"Herra on toteuttanut sanansa. " (12)
"Herra, meidän Jumalamme, on vanhurskas kaikessa, mitä hän tekee." 14)

Raamatun rukoilijoiden tapaan hän kiinnitti ensin ajatuksensa Jumalaan, jolle hän puhui. Mikä merkitys tällaisella tavalla on rukoilijalle itselleen?
Minkälaisena hän näki Jumalan?


2.Synnintunnustus

Me olemme tehneet syntiä, tehneet väärin, olleet jumalattomat ja uppiniskaiset. Me olemme poikenneet pois sinun käskyistäsi ja säädöksistäsi emmekä ole kuunnelleet sinun palvelijoitasi, profeettoja, jotka puhuivat sinun nimessäsi kuninkaillemme, ruhtinaillemme, isillemme ja kaikelle maan kansalle." (5-6)
Meidän on häpeä. (7,8
Koko Israel on rikkonut sinun lakiasi vastaan<, poikennut pois eikä ole kuunnellut sinun ääntäsi." "Me emme ole kuunnelleet hänen ääntään." "Me olemme tehneet syntiä ja olleet jumalattomat." (11,14,15)
"Minä jatkoin puhettani ja rukoustani, tunnustin syntini ja kansani Israelin synnit, tuoden rukoukseni Herran, Jumalani, eteen hänen pyhän vuorensa puolesta." (20))

Mitä asioita Danielin synnintunnustus sisältää?
Mitä lähempänä Jumalaa ihminen on, sitä selvemmin hän näkee syntinsä ja sitä syvemmin hän niitä katuu.


3. Hän rukoili armoa itselleen ja kansalleen

"Kaiken vanhurskautesi tähden, Herra, kääntyköön vihasi ja kiivastuksesi pois kaupungistasi Jerusalemista, pyhästä vuorestasi. Sillä meidän syntiemme tähden ja meidän isiemme pahojen tekojen tähden Jerusalem ja sinun kansasi on tullut kaikkien ympärillämme olevien häväistäväksi. Jumalamme, kuule nyt palvelijasi rukous ja hänen anomisensa ja valista kasvosi autiona olevalle pyhäköllesi Herran tähden." (16-17)

Danielin mielessä oli ensi sijassa Jumalan asia, ei hänen omansa tai edes hänen kansansa hätä. Mitä Danielin asenne merkitsisi meidän rukouselämällemme?


4. Daniel vetosi Jumalan armoon

"Me annamme rukouksiemme tulla sinun eteesi, emme omaan vanhurskauteemme, vaan sinun suureen armoosi turvaten. Herra, kuule, Herra, anna anteeksi, Herra, huomaa ja tee tekosi itsesi tähden älä viivyttele, minun Jumalani." (18-19)

Nuori Daniel "teki lujan päätöksen" toimia Jumalan sanan mukaan. Vanha Daniel vetoaa vain armoon! Mitä Danielin vaiheet kertovat jokaisen Jumalan palvelijan sisäisestä kasvusta Jumalan tuntemisessa?

Jumala vastaa (21-23)

"Minun vielä rukoillessani tuli näyssä aiemmin näkemäni Gabriel kiiruusti kiitäen minun luokseni ehtoouhrin aikana. Hän opetti minua ja sanoi: 'Daniel, minä olen nyt lähtenyt neuvomaan sinua ymmärrykseen. Kun sinä aloit rukoilla, lähti liikkeelle sana, ja minä olen tullut ilmoittamaan sitä. Sinä olet näet otollinen. Käsitä siis se sana ja ymmärrä näky:'"

  • Vastauksen toi enkeli Gabriel.

  • Jumala antoi Danielille (ja meille) vakuutuksen rukouksen kuulemisesta.

  • Erityisesti mainitaan, että vastaus Danielin rukoukseen tuli ehtoouhrin aikana. Uhritoimitukset olivat keskeytyneet temppelin hävityksessä. Ilmeisesti Daniel ajatteli rukouksensa päätteeksi syntiuhria, jota hän ja hänen kansansa tarvitsi ja kaipasi tai hän ajatteli suurta sovintopäivää, jolloin ylimmäinen pappi uhrasi koko kansan syntien puolesta. Jälkimmäinen on mahdollista ja todennäköistä, koska hän tunnusti synnit koko kansan puolesta.

Vastauksena Danielin synnintunnustukseen ja armon anomukseen Jumala antoi viestin täydellisestä uhrista koko kansan ja koko ihmiskunnan syntien puolesta!

Jumalan lupauksen sisältö (24)

"Sinun kansallesi ja pyhälle kaupungillesi on säädetty 70 vuosiviikkoa. Silloin jumalattomuus päättyy, synti lukitaan sinetillä, pahat teot sovitetaan, ikuinen vanhurskaus tuodaan, näky ja profeetta vahvistetaan sinetillä ja kaikkeinpyhin voidellaan."

  • Jumalan lupausta on tulkittu lukemattomilla tavoilla. Tekstiyhteyden perusteella yksinkertaisin selitys on, että kaikki kuusi kohtaa viittaavat yhteen ja samaan tapahtumaan: Jeesuksen kuolemaan ristillä.

  • Jumala vastasi tavalla, joka oli paljon enemmän kuin Daniel osasi pyytääkään. Hän pyysi anteeksiantoa ja sai lupauksen koko maailman syntien sovituksesta.

  • Lupausten sisällön selventämiseksi voitaneen viitata Uuteen testamenttiin esim. seuraavalla tavalla:

  1. "Jumalattomuus päättyy".
    "Hänet, joka ei tiennyt synnistä, Jumala teki synniksi meidän sijastamme, että me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi (2. Kor. 5:21;).

  2. "Synti lukitaan sinetillä." (Uusi käännös: "Synnistä tulee loppu.")
    "Te tiedätte hänen ilmestyneen ottamaan pois synnit, eikä hänessä itsessään ole syntiä" (1. Joh. 3:5).
    "Nyt maailmanaikojen lopulla hän on yhden ainoan kerran ilmestynyt poistamaan synnin uhraamalla itsensä" (Hepr. 9:26).

  3. "Pahat teot sovitetaan."
    Viittaus suureen sovintopäivään, joka Jeesuksen kuoltua on käynyt tarpeettomaksi (ks. 3: Moos. 16; Hepr. 9:7; 11-12).
    "Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan" (2. Kor. 5:19). "Hän on meidän syntiemme sovitus, eikä vain meidän, vaan myös koko maailman syntien" (1. Joh. 2:2).

  4. "Ikuinen vanhurskaus tuodaan."
    Suuren sovintopäivän uhri piti toistaa. Jeesuksen uhri riittää ikiajoiksi.
    "Hän on näet yhdellä ainoalla uhrilla ainiaaksi tehnyt täydellisiksi ne, jotka pyhitetään" (Hepr. 10:14).

  5. "Näky ja profeetta vahvistetaan sinetillä."
    Sinetillä suljettiin kirjeet ja asiakirjat ja osoitettiin, kuka oli kirjoittaja. Jumala on vahvistanut profetiansa omalla sinetillään. "Häneen Isä, Jumala itse, on painanut sinettinsä" (Joh. 6:27).

  6. "Kaikkeinpyhin voidellaan."
    "Jeesus huusi kovalla äänellä ja antoi henkensä. Silloin temppelin väliverho repesi kahtia ylhäältä alas asti." (Mark. 15:38.) "Meillä on siis, veljet, luja luottamus siihen, että meillä Jeesuksen veren kautta on pääsy kaikkeinpyhimpään. Tämän pääsyn hän on vihkinyt meille uudeksi ja eläväksi tieksi, joka käy väliverhon, se on, hänen ruumiinsa uhrin kautta." (Hepr. 10:19-20.)

Milloin lupaus toteutuu? (25-27)

"25. Tiedä ja käsitä: Siitä ajasta, jolloin tuli sana, että Jerusalem on jälleen rakennettava, Voideltuun (Kristukseen), Ruhtinaaseen, asti, on kuluva 7 vuosiviikkoa. [Sen lisäksi on oleva] 62 vuosiviikkoa, niin se rakennetaan jälleen toreineen ja vallihautoineen, mutta keskellä ahtaita aikoja.
"26. 62 vuosiviikon mentyä surmataan Voideltu, mutta ei hänen itsensä hyväksi. Kaupungin ja pyhäkön hävittää hyökkäävän ruhtinaan väki, mutta se itse saa loppunsa tulvassa. Loppuun asti on oleva sota: hävitys on säädetty. 27. Hän [Voideltu, Kristus] vahvistaa liiton monille yhden vuosiviikon aikana, ja viikon puolivälissä hän lakkauttaa teurasuhrin ja ruokauhrin. Hävittäjä tulee kauhistuksen siivillä. Tämä loppuu vasta, kun säädetty tuomio kohtaa hävittäjän."

  • Messiaan tuloon oli profetian mukaan 70 vuosiviikkoa. Vuosiviikko on 7 vuotta. Aikaa olisi siis 7x70 eli 490 vuotta (24).

  • Kun on kulunut 69 vuosiviikkoa eli 483 vuotta, tullaan Messiaan toiminta-aikaan (25-26).

  • Perinteisesti jakeet on tulkittu niin, että laskeminen alkaa vuodesta 457 eKr., jolloin Meedo-Persian kuningas Artakserkses I (Vanhan testamentin Artahsasta) valtuutti pappi Esran järjestämään Jerusalemin oloja (Esra 7:11-26). Näin tullaan Jeesuksen aikaan vuoteen 27. (483-457=26. Jos siihen lisätään ajanlaskun vuosi 0, tullaan vuoteen 27.) Jos otetaan huomioon ajanlaskussa oleva virhe, Jeesus oli silloin noin 30-vuotias. (Luuk. 3:23. Jeesuksen syntymä on ollut v. 4 tai ehkä v. 7 eKr.)

  • "Hän vahvistaa liiton monille yhden vuosiviikon aikana ja viikon puolivälissä hän lakkautaa teurasuhrin ja ruokauhrin" (27). Kysymys on viimeisestä vuosiviikosta 27-32/33, jonka puolivälissä Jeesus kuoli sovittaakseen maailman synnin. Sen jälkeen ei muita uhreja tarvita.

  • (Uudessa käännöksessä on virhe, kun siinä sanotaan, että "hän on tekevä liiton raskaaksi monille yhden vuosiviikon ajaksi". Raamatunkääntäjät uskovat tekstin viittaavan Antiokus IV Epifanekseen, eivät Jeesukseen, koska tämäntapaista profeetallista ilmoitusta ei pidetä mahdollisena. Käännösvirhe tukee myös sitä uudempaa raamatuntulkintaa, jonka mukaan viimeinen vuosiviikko tarkoittaa Antikristuksen aikaa, joka on raskasta Jumalan seurakunnalle.)

  • Daniel sai vastauksen synnintunnustukseensa. Siksi on johdonmukaista tulkita vuosiviikot niin, että ne viittaavat nimenomaan Jeesuksen kuolemaan, mihin myös alkutekstin ilmaisumuoto antaa pohjan.

  • Jerusalemin kaupungin ja pyhäkön hävitti Tiituksen johtama roomalainen armeija vuonna 70 jKr.

ROHKEASTI HUOMISEEN 9.
Rukoukset kuullaan
Luku 10

Paino sydämellä (1-3)

"Persian kuninkaan Kooreksen kolmantena hallitusvuotena ilmoitettiin sanoma Danielille, jota kutsuttiin Beltsassariksi. Tämä sanoma on totuus ja merkitsee suurta vaivaa. Hän ymmärsi sanoman ja käsitti näyn. Niinä päivinä minä, Daniel, murehdin kolmen viikon ajan. Herkullista ruokaa en syönyt, liha ja viini ei tullut suuhuni, enkä voidellut itseäni öljyllä, kunnes kolme viikkoa oli kulunut."

  • Persian kuninkaan Kooreksen kolmantena hallitusvuotena (v. 536/535) Daniel sai jonkin sanoman, jota hän murehti kolmen viikon päivät.

  • Tähän aikaan ensimmäinen juutalaisten joukko oli jo palannut Juudaan. Polttouhrialttari oli rakennettu, lehtimajanjuhlaa vietetty ja temppelin perustus laskettu. Se oli ollut suurta juhlan aikaan. Sitten alkoivat vaikeudet, joiden seurauksena "maan kansa sai kuitenkin Juudan kansan kädet herpoamaan ja pelotti heidät rakentamasta." (Esra 3-4.) Työ keskeytyi noin 15 vuodeksi.

  • Ehkä Daniel suri rakentamisen keskeytystä.

  • Hän varasi aikaa rukoukseen ja noudatti puolipaastoa, sillä täyspaasto hänen iällään (n. 85 v.) ei ollut mahdollista.

Murehdimmeko me Jumalan valtakunnan asioita, niin että ne saavat meidät paastoamaan ja rukoilemaan?

Jumala vastasi

  • Kolmen viikon kuluttua Daniel sai vastauksen rukoukseensa.

  • Jumala antoi hänelle näyn, joka oli vastaus hänen rukoukseensa, mutta sisälsi enemmän kuin hän oli anonut tai ymmärtänyt. Näky viittasi tulevaan aikaan.

  • Näyn mukaan temppeli rakennettaisiin, mutta kansalla tulisi olemaan edessään suuri vaivan aika, joka liittyisi myös temppeliin ja jumalanpalvelukseen

Vavisuttava kokemus (4-21)

"Ensimmäisen kuun 24. päivänä minä olin suuren Hiddekelvirran rannalla. 5. Nostaessani katseeni minä näin miehen, joka oli puettu pellavavaatteisiin, ja jonka kupeet olivat vyötetyt Uufaan kullalla. Hänen ruumiinsa oli kuin krysoliitti, hänen kasvonsa olivat kuin salaman leimaus, hänen silmänsä kuin tulisoihdut, hänen käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävän vasken välke. Hänen sanojensa ääni oli kuin suuren kansanjoukon pauhina. Minä, Daniel, yksin näin sen näyn. Kanssani olevat miehet eivät sitä nähneet. Heidät valtasi kuitenkin suuri pelko, niin että he pakenivat ja piiloutuivat. Minä jäin yksin. Nähdessäni tämän suuren näyn minulta meni kaikki voima. Verevä muotoni muuttui kalmankalpeaksi, eikä minussa ollut voimaa mihinkään. Kuullessani hänen sanojensa äänen minä vaivuin pyörtyneenä kasvoilleni, kasvot maata vasten.
"10. Silloin käsi kosketti minua ja ravisti minut hereille polvieni ja käsieni varaan. Hän sanoi minulle: 'Daniel, sinä otollinen mies, ota huomioon sanat, jotka sinulle puhun, ja nouse seisomaan, sillä minut on nyt lähetetty sinun luoksesi.' Hänen puhuessaan minä nousin vavisten. Hän sanoi minulle: 'Älä pelkää, Daniel! Ensimmäisestä päivästä, jona sinä taivutit sydämesi ymmärrykseen ja nöyryyteen Jumalasi edessä, sinun sanasi on kuultu. Sinun sanojesi tähden minä olen tullut. Persian valtakunnan enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua 21 päivää, mutta Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli avukseni. Minä olin näet jäänyt yksin Persian kuningasten luo. Minä tulin ilmoittamaan sinulle, mitä kansallesi on tapahtuva päivien lopulla. Niitä päiviä tämäkin näky vielä koskee.' Hänen tätä puhuessaan minä käänsin kasvoni maahan päin ja olin ääneti. Silloin tämä ihmisen muotoinen olento kosketti huuliani. Avaten suuni minä sanoin edessäni seisovalle: 'Herrani, nähdessäni näyn minut valtasi tuska, ja minulta meni kaikki voima. Kuinka voi herrani palvelija, tällainen kuin minä, puhutella sellaista kuin herrani on? Siitä asti ei minussa ole voimaa, tuskin enää henkeäkään.' Tämä ihmisen muotoinen olento kosketti minua jälleen ja vahvisti minua. Hän sanoi: 'Älä pelkää, sinä otollinen mies, rauha olkoon sinulle. Vahvistu! Vahvistu!' Hänen puhuessaan minä vahvistuin ja sanoin: 'Puhukoon herrani, sillä sinä olet vahvistanut minua.' Hän sanoi: 'Tiedätkö, mitä varten olen tullut luoksesi? Minä menen jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan. Kun olen päässyt hänestä, tulee Kreikan enkeliruhtinas. Minä ilmoitan sinulle, mitä on kirjoitettuna totuuden kirjassa. Ketään muuta ei ole minua vahvistamassa heitä vastaan kuin teidän enkeliruhtinaanne Miikael.'"

  • Näyssään Daniel oli suuren Hiddekel-virran rannalla, jolla ilmeisesti tarkoitetaan Tigristä.

  • Hän oli tekemisissä kahden olennon kanssa, emmekä aina tiedä, kumpaa tarkoitetaan.

  • Ilmeisesti hän näki Jeesuksen (5-7. Esim. apostoli Johanneksella oli hyvin samantapainen näky ja kokemus, Ilm. 1:12-18.)

  • Näky oli niin vaikuttava, että häneltä meni kaikki voima. (Samanlainen vaikutus oli Jeesuksen näkemisellä myös apostoli Paavaliin, Ap.t. 9.)

  • "Miehen" puheen kuuleminen vaikutti häneen niin, että hän vaipui pyörtyneenä kasvoilleen maahan.

  • Vain Jumalan läsnäolo on Raamatun ihmisissä vaikuttanut tällä tavalla.

  • Mahdollisesti häntä puhutteli myös enkeli Gabriel niin kuin ennenkin ja vahvisti häntä (10-21).

Mitä tunnusmerkkejä liittyy hengellisiin kokemuksiin Raamatussa?

Lupaus rukouksen kuulemisesta (12)

"Hän sanoi minulle: 'Älä pelkää, Daniel! Ensimmäisestä päivästä, jona sinä taivutit sydämesi ymmärrykseen ja nöyryyteen Jumalasi edessä, sinun sanasi on kuultu. Sinun sanojesi tähden minä olen tullut.'"

  • Danielin rukoukset oli kuultu.

  • Erityisesti mainitaan, että Jumala oli kuullut häntä siitä asti, kun hän oli taivuttanut sydämensä ymmärrykseen ja nöyryyteen Jumalansa edessä.

  • Jumala kuulee armossaan kaikkien rukouksia (Matt. 5:45).

  • Erityiset lupaukset rukouksen kuulemisesta Jumala on kuitenkin antanut omilleen.

Olisi hyvä palauttaa mieleen ainakin joitakin Jumalan lupauksia rukousten kuulemisesta.

Taistelu näkymättömässä maailmassa (13, 20)

"Persian valtakunnan [paha] enkeliruhtinas seisoi vastustamassa minua 21 päivää, mutta Miikael, yksi ensimmäisistä enkeliruhtinaista, tuli avukseni. Minä olin näet jäänyt yksin Persian kuningasten luo."

"Hän sanoi: 'Tiedätkö, mitä varten olen tullut luoksesi? Minä menen jälleen sotimaan Persian enkeliruhtinasta vastaan. Kun olen päässyt hänestä, tulee Kreikan enkeliruhtinas."

  • Eri mailla näyttää olevan omat enkeliruhtinaansa.

  • Israelin enkeliruhtinas on Miikael, joka sotii sen puolesta.

  • Taistelua käydään näkymättömässä maailmassa (Ef. 6:12).

  • Taisteluun näyttää vaikuttavan ihmisten esirukoukset!

  • Tässä taistelu liittyy Israeliin, joka on ensin Persian, sitten Kreikan vallan alla.

  • Vanha testamentti puhuu muista maista vain suhteessa Israeliin, Uusi testamentti suhteessa seurakuntaan, koska keskeisenä on Jumalan pelastushistoria.

Mitä tämä katkelma vaikuttaa rukouselämäämme?

Danielin saama sanoma

"Minä tulin ilmoittamaan sinulle, mitä kansallesi on tapahtuva päivien lopulla. Niitä päiviä tämäkin näky vielä koskee" (14).

  • Hänen saamansa näky merkitsi vaivan aikaa (1).

ROHKEASTI HUOMISEEN 10
Jumala johtaa historiaa

Kaksi suurta maailmanvaltaa (1-4)

"1. Meedialaisen Daarejaveksen ensimmäinen hallitus-vuosi oli menossa, ja minä [Gabriel] seisoin häntä vahvistamassa ja suojelemassa. 2. Nyt minä ilmoitan sinulle totuuden: Persiassa nousee vielä kolme kuningasta, ja neljäs rikastuu enemmän kuin kaikki muut. Kun hän on vahvistunut rikkaudessaan, hän panee kaiken liikkeelle Kreikan valtakuntaa vastaan.
3. Sitten Kreikassa nousee sankarikuningas. Hän hallitsee suurella vallalla ja tekee, mitä tahtoo. 4. Mutta juuri kun hän on noussut valtaan, hänen valtakuntansa hajoaa ja jakautuu neljään taivaan tuuleen. Se ei joudu hänen jälkeläisilleen eikä ole niin mahtava kuin hänen hallitessaan. Hänen valtakuntansa kukistuu ja joutuu muille, ei heille."

  • Neljäs Persian kuningas oli suuri Kserkses (485-465), Vanhan testamentin Ahasveros, josta puhutaan Esterin kirjassa. Hänen edeltäjiään olivat Koores II (n. 550-529), valloittajakuningas, jota sanotaan myös Kyyrokseksi, Kambyses (n. 529-522), jonka valtakunta ulottui Egyptiin ja Daarejaves II (n. 521-485), organisaattorikuningas, josta puhutaan Esran kirjassa.

  • Kreikan sankarikuningas oli Aleksanteri Suuri. 25-vuotiaana hän oli "maailman valloittaja", 32-vuotiaana vainaja. Hänen kuolemansa jälkeen (323) valtakunta jakaantui neljään osaan. Cassander sai Makedonian ja Kreikan, Lysimakhos Traakian ja Bitynian, Seleukos Syyrian, Babylonian ja muut itäiset maat Indus-joelle asti ja Ptolemaios Egyptin. Syyrian hallitsijoita sanotaan pohjoisiksi ja Egyptin hallitsijoita etelän kuninkaiksi. Profetia keskittyy näihin, koska ne ovat pelastushistorian kannalta tärkeimmät.

Liittoja, sotia, liittoja, sotia... (5-20)

  • Seleukos I (n. 312- 281) aloitti Epyptin Ptolemaios I (n. 323-285) suojeluksessa, mutta kasvatti vähitellen voimaansa ja riippumattomuuttaan kohti pohjoista."5. Etelän kuningas on voimistuva ja samoin yksi hänen ruhtinaistaan. Tämä on voimistuva vielä enemmän kuin hän, ja hänen valtansa on oleva suuri valta."

  • Tässä ja seuraavissa jakeissa kerrotaan näiden maiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, liitoista ja sodista.

  • Liiton vakuudeksi Ptolemaios II antoi tyttärensä Berenicen Syyrian Antiokus II:lle (n. 261-246) vaimoksi. Tämä ei pystynyt pitämään puoliaan kilpailevaa, mustasukkaista vaimoa, Laodicea, vastaan, joka suostutteli poikansa (sittemmin Seleukos II) surmaamaan Berenicen ja hänen lapsensa. "6. Vuosien kuluttua he tekevät keskenään liiton. Etelän kuninkaan tytär menee Pohjoisen kuninkaan luo saadakseen aikaan sopimuksen. Mutta häneltä menee hänen kätensä voima. Pohjoisen kuningas ei pysy eikä hänen voimansa. Tytär itse joutuu tuhoon ja samoin hänen tuojansa, niin myös hänen isänsä ja se, joka häntä aikoinaan auttoi."

  • Vesa on Berenicen veli, Ptolemaios III. Jakeet kertovat sodista hänen ja Seleukos II välillä. "7. Hänen juurtensa vesoista nousee eräs hänen sijaansa ja tulee sotajoukkoa vastaan Pohjoisen kuninkaan linnoitukseen. Hän tekee heille mielensä mukaan ja on voimakas. 8. Myös heidän jumalansa, valetut kuvansa ja kallisarvoiset astiansa, hopeat ja kullat hän vie saaliinaan Egyptiin. Sitten hän pysyy muutamia vuosia Pohjoisen kuninkaasta erillään. 9. Tämä hyökkää Etelän kuninkaan valtakuntaan, mutta palaa takaisin maahansa."

  • Seleukos II pojat olivat Seleukos III, joka murhattiin, ja Antiokus III, joka sai lisänimen Suuri. Ptolemaios III voitti hänet v. 205. Vahvistuttuaan hän hyökksi uudelleen Egyptiin, jossa nyt hallitsi Ptolemaios IV. "10. Hänen poikansa varustautuvat ja kokoavat suuret sotavoimat. Hän hyökkää, kuohuu ja tulvii. Hän tulee toistamiseen ja tunkeutuu hänen linnoitukseensa asti. 11. Silloin Etelän kuningas kiukustuu ja lähtee sotimaan Pohjoisen kuningasta vastaan. Tämä nostattaa suuren joukon, mutta se joukko joutuu hänen valtaansa. 12. Kun se joukko on raivattu pois, hänen sydämensä paisuu. Hän kaataa kymmeniä tuhansia, mutta ei ole kyllin vahva. 13. Pohjoisen kuningas nostattaa jälleen joukon, entistä suuremman, ja muutaman ajan, muutaman vuoden kuluttua hyökkää suurella sotavoimalla ja runsailla varustuksilla."

  • Antiokus III kokosi Egyptia vastaan liittolaisia, joista eräs oli Makedonian Filip. Samassa yhteydessä mainitaan myös joitain juutalaisia. "Niinä aikoina monet nousevat Etelän kuningasta vastaan. Sinun omasta kansastasi nousee väkivallan miehiä, että näky kävisi toteen, mutta he itse kukistuvat."

  • Sodat Antiokuksen ja Ptolemaioksen välillä päättyivät v. 198. Antiokus valloitti Palestiinan, jolloin siellä alkoi Seleukidien valta-aika. Palestiina siirtyi Egyptiltä Syyrialle ja sitten vuonna 63 eKr. Rooman vallan alle. "15. Pohjoisen kuningas hyökkää, luo vallin ja valloittaa varustetun kaupungin. Etelän voimat eivät kestä, ei sen valioväki. Sillä ei ole voimaa vastustaa. 16. Sitä vastaan hyökkäävä tekee, mitä tahtoo, eikä kukaan voi vastustaa häntä. Hän asettuu Ihanaan maahan, ja hän panee toimeen hävityksen."

  • Antiokus aikoi hyökätä uudelleen Egyptiin, mutta hanke päättyi niin, että hän antoi tyttärensä Kleopatran hallitsevalle Ptolemaiokselle v. 194, mutta tytär ei täyttänyt isänsä toiveita. "17. Nyt hän aikoo hyökätä valtakuntansa koko voimalla. Mutta hänellä on sopimus mielessä, ja hän saa sen aikaan. Hän antaa tälle yhden tyttäristään, hänelle turmioksi. Siitä ei tule pysyvää eikä ole hänelle eduksi."

  • Antiokus Suuri teki vielä sotaretken länteen, mutta se päättyi onnettomasti. Vetäytyessään hän yritti ryöstää pakanallisen temppelin, mutta tuli surmatuksi. "18. Sitten hän kääntyy rantamaita vastaan ja ottaa valtaansa monet. Mutta eräs sotapäällikkö tekee hänen herjauksistaan lopun ja kostaa hänelle hänen herjauksensa. 19. Silloin hän kääntyy oman maansa linnoituksiin, mutta kompastuu ja kaatuu, eikä häntä enää ole."

  • Sitten kuvataan Seleukos IV uraa. Hän oli mitätön hallitsija ja sai kunniattoman lopun. Hän oli kuitenkin parempi kuin hänen veljensä, Antiokus IV Epifanes, joka nousi valtaistuimelle hänen jälkeensä. "20. Hänen sijaansa nousee eräs, joka antaa veronvaatijan käydä läpi valtakunnan ihanimman maan. Mutta muutamien päivien kuluttua hänet tuhotaan, ei kuitenkaan vihan väellä eikä sodalla."

Antiokus IV Epifanes (21-35)

  • Antioikus IV Epifanes oli valtaistuimella 175-164 eKr. Kansalta hän sai lisänimen Epimanes, Hullu.

  • Jakeet 21-22 kuvaavat hänen pyrkimyksiään ja motiivejaan, vehkeilyjään ja juoniaan. "21. Hänen sijaansa nousee kelvoton, joka ei ollut saava kuninkaan arvoa. Hän tulee keskellä rauhaa ja anastaa juonilla kuninkuuden. 22. Sotajoukkojen tulva huuhtoutuu pois hänen edestään ja menee murskaksi, niin myös liiton ruhtinas."

  • Hän hyökkäsi Egyptiin 170-169. Hän voitti sen juonilla. "25. Hän panee liikkeelle voimansa ja rohkeutensa Etelän kuningasta vastaan, hyökäten suurella sotajoukolla. Mutta etelän kuningas varustautuu sotaan suurella ja hyvin voimakkaalla sotajoukolla. Hän ei kuitenkaan kestä, sillä häntä vastaan hankitaan juonia. 26. Ne, jotka syövät hänen pöydästään, tuhoavat hänet, ja hänen sotajoukkonsa huuhdotaan pois. On paljon kaatuneita ja haavoitettuja. 27. Kummallakin kuninkaalla on paha mielessä toistaan vastaan. Samassa pöydässä he puhuvat valhetta, mutta se ei onnistu. Säädetty aika ei näet ole vielä lopussa. 28. Hän palaa maahansa paljoine tavaroineen ja miettii hankkeita pyhää liittoa vastaan. Hän toteuttaa ne ja palaa maahansa."

  • Toiselta sotaretkeltä hänen oli vetäydyttävä takaisin ilmeisesti roomalaisten väliintulon tähden. On arveltu, että raivo tämän epäonnistumisen tähden sai hänet kääntymään juutalaisia vastaan. "29. Määräaikana hän hyökkää jälleen Etelämaahan, mutta tällä viimeisellä retkellä ei käy kuten ensimmäisellä. 30. Häntä vastaan hyökkäävät kittiläisten laivat. Hän menettää rohkeutensa, kääntyy takaisin ja purkaa kiukkuaan pyhää liittoa vastaan."

  • Antiokus IV Epifanes tahtoi lujittaa valtaansa sulattamalla kaikki valtakuntansa osat myös uskonnollisesti yhteen. Hänen ihanteenaan oli hellenismi ja monin juonin, väkivaltaisin teoin ja kuolemanrangaistuksin hän vei eteenpäin hellenististä ohjelmaansa. Hän kohtasi vastarintaa vain juutalaisten taholta.

  • Sitten kerrotaan hänen liitostaan juutalaisten luopioiden kanssa, hänen vainoistaan niitä vastaan, jotka uskalsivat pitää Jumalan liiton sekä temppelin ja alttarin saastuttamisesta. Hän häpäisi temppelin tuomalla sinne Zeuksen patsaan ja uhraamalla Zeukselle. Pakanallisia jumalia oli kunnioitettava, ja ihmisiä pakotettiin syömään epäpuhdasta, Mooseksen laissa kiellettyä ruokaa. " 30 ... Kotiin palattuaan hän suo huomiota niille, jotka hylkäävät pyhän liiton. 31. Hänen lähettämänsä sotajoukot nousevat ja häpäisevät temppelin linnoituksineen, poistavat jokapäiväisen uhrin ja asettavat sinne hävityksen kauhistuksen. 32. Liitonrikkojat hän viettelee luopumukseen houkutuksillaan, mutta niiden joukko, jotka tuntevat Jumalansa, pysyy lujana ja tekee tehtävänsä."

  • Tämä oli makkabilaissotien aikaa. Aluksi juutalaisia johti maalaispappi Mattatias, sitten hänen poikansa Juudas Makkabilainen, sen jälkeen tämän veli Joonatan. Juudas voitti syyrialaisen kenraali Gorgiaan ja vihki temppelin uudelleen 25.12.165 eKr. Sen muistoksi juutalaiset viettävät hanukka-juhlaa.

  • Monet menettivät henkensä.

  • Kuvauksia tästä ajasta on Makkabilaiskirjassa (1. Makk. 1-6 ja 2. Makk. 3-9; Makkabilaiskirjat ovat Raamatun ns. apokryfikirjoja, toisin sanoen ne eivät kuulu Raamatun virallisesti hyväksyttyyn kirjakokoelmaan eli kaanoniin. Ne löytyvät kuitenkin esim. Perheraamatusta.)

  • Oikeilla opettajilla tarkoitetaan mahdollisesti hasidien puoluetta tai vain yksinkertaisesti niitä, jotka pysyivät uskollisina Jumalalle. Hasidit eivät tarttuneet aseisiin kuten makkabilaiset, vaan tahtoivat luottaa yksin Jumalaan ja pitivät kiinni erityisesti joistakin lain määräyksistä kuten "puhtaista" ruuista, jotka täyttivät Mooseksen kirjoissa annetut ohjeet. Tilapäinen menestys perustui ilmeisesti makkabilaisten voittoihin. Monet liittyvät heihin teeskennellen. Kaikella on kuitenkin määräaikansa. "33. Kansan oikeat opettajat neuvovat monia, mutta heitä sorretaan jonkin aikaa miekalla, tulella, vankeudella ja ryöstöllä. 34. Keskellä sortoa heille suodaan pieni menestys, ja monet liittyvät teeskennellen heihin. 35. Näistä oikeista opettajista jotkut kompastuvat, että heidän joukkonsa koeteltaisiin, seulottaisiin ja puhdistettaisiin lopun ajaksi. Kestää näet vielä joitakin aikoja, ennen kuin on määräaika. Määräajasta puhuttiin myös jakeissa 27 ja 29. "Säädetty aika ei näet ole vielä lopussa." "Määräaikana hän hyökkää jälleen Etelämaahan.".


Mikä merkitys uskonnolla ja uskolla on kansan ja kansallisen identiteetin säilymiseen


Antiokus IV Epifanes vai lopun aikojen antikristillinen hallitsija (36-39)?

"36. Kuningas tekee mitä tahtoo. Hän korottaa itsensä ja uhittelee jokaista jumalaa. Itseään jumalien Jumalaa vastaan hän puhuu kauheita. Hän menestyy, kunnes vihan aika on lopussa. Sillä mikä on säädetty, se tapahtuu. 37. Hän ei välitä isiensä jumalista, ei naisten lempijumalasta, eikä hän välitä mistään muustakaan jumalasta, vaan uhittelee niitä kaikkia. 38. Sen sijaan hän kunnioittaa linnoitusten jumalaa. Sitä jumalaa, jota hänen isänsä eivät tunteneet, hän kunnioittaa kullalla ja hopealla, kalliilla kivillä ja muilla kalleuksilla. 39. Tätä hän tekee vahvoille linnoituksille, tehden sen vieraine jumalineen. Niille, jotka hän tuntee omikseen, hän osoittaa suurta kunniaa, panee heitä monien hallitsijoiksi ja jakaa heille maata palkaksi."

  • Toiset raamatunselittäjät ovat sitä mieltä, että näissä jakeissa puhutaan edelleen Antiokus IV Epifaneesta. Toiset taas ymmärtävät sen tarkoittavan Uudessa testamentissa mainittua antikristillistä hallitsijaa, jonka esikuva Antiokus IV Epifanes oli. Kuvauksen pääpiirteet sopivat kumpaan tahansa.

  • Jälleen puhutaan määräajasta ja Jumalan säätämyksestä.

  • Vanhat jumaluudet eivät kelpaa, vaan sijaan astuvat uudet.

  • Hallitsijan kannattajat saavat merkittävän aseman ja huomattavat tulot.

Mitä on sanottava nykyajan jumaluuksista, jotka ovat tärkeitä yhä useammille suomalaisille?

Tapahtumia joita historia ei tunne (40-45)

"40. Mutta lopun aikana Etelän kuningas iskee yhteen hänen kanssaan. Pohjoisen kuningas käy tämän kimppuun vaunuilla, ratsuilla ja monilla laivoilla, hyökkää hänen maihinsa ja leviää tulvana niiden yli. 41. Hän hyökkää myös Ihanaan maahan [Israeliin], ja monia kaatuu. Mutta Edom ja Mooab ja ammonilaisten pääosa pelastuvat hänen kädestään. 42. Hän ojentaa kätensä eri maita kohti. Egyptin maa ei säästy. 43. Hän valtaa kulta- ja hopea-aarteita, kaikkia Egyptin kalleuksia. Liibyalaiset ja kuusilaiset liittyvät seuraamaan häntä. 44. Mutta sanomat idästä ja pohjoisesta pelästyttävät häntä. Täynnä kiukkua hän lähtee hävittämään monia ja vihkimään heitä tuhon omiksi. 45. Hän pystyttää hovitelttansa merten ja pyhäkön ihanan vuoren välillä. Mutta hänen loppunsa tulee, eikä kukaan auta häntä."

  • Viimeisenä kerrotusta sodasta etelän ja pohjoisen välillä ei ole löydetty luotettavia mainintoja historiallisista lähteistä. Kuitenkin sota yleensä liitetään Antiokus IV Epifaneen aikaan.

ROHKEASTI HUOMISEEN 11
Lopun ajat
Luku 12

Raamatun profetioiden luonne

Raamatun profetioissa katsotaan tulevaisuuteen kuin kameran zoomilla. Samassa jakeessa voi olla kuvaus jostain lähihistorian tapahtumasta, sitten sama asia näkyy kaukaisemmassa tulevaisuudessa ja vieläkin kaukaisemmassa. Esimerkkinä tästä on Antiokos IV Epifanes. Samalla kun katsotaan hänen persoonaansa, hänen toimintansa tavoitteita ja hänen toimintatapojaan, voidaan nähdä jo lopunajan Antikristuksen piirteitä.
Profetioiden kuvaamat tapahtumat ovat kuin vuorenhuiput, joita on kaukaa vaikea erottaa toisistaan, mutta mitä lähemmäs tullaan, sitä selvemmin näkyvät todelliset välimatkat. Kaukaa katsottuna on mahdotonta sanoa, mikä on ennustettujen tapahtumien aikaväli. Se voidaan todeta vasta, kun ollaan lähempänä profetioiden täyttymystä.

Huikeita tulevaisuuden näkymiä (1-3)

"Siihen aikaan nousee Miikael, suuri enkeliruhtinas, joka on kansasi lasten suojana. Se on oleva ahdistuksen aika, jollaista ei ole ollut siitä saakka, kun kansoja on ollut, aina siihen aikaan asti. Mutta niihin aikoihin pelastetaan sinun kansasi, kaikki, jotka ovat kirjoitetut [elämän] kirjaan. Monet maan tomussa makaavista heräävät, toiset iäiseen elämään, toiset häpeään ja iäiseen kauhuun. Taidolliset loistavat niin kuin taivaanavaruus loistaa, ja jotka saattavat monia vanhurskauteen kuin tähdet, aina ja iäti."

  • Danielin profetia siirtyy lopun ajan ahdistukseen, josta myös Jeesus puhuu (Matt. 24:15-22 ja Mark. 13:19-20).

  • Sitten Daniel näkee vielä kauemmas: Kirjat avataan (Ilm. 20:11-15; 21:27).

  • Vanhan liiton aikana elänyt Daniel saa nähdä myös ruumiin ylösnousemisen ja ihmiskunnan jakautumisen kahteen joukkoon: "toiset iäiseen elämään, toiset häpeään ja iäiseen kauhuun".

  • Sitten hän saa katsoa iäisyyteen, jossa hän näkee vanhurskaat kirkastettuina. Ilmeisesti hän näkee heissä monenlaista kirkkautta, niin kuin Paavali (1. Kor. 15:40-41.)

Vasta aikaa myöten ymmärrämme täysin (4-9; 11-12)

"Sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet tutkivat sitä edestakaisin kulkien, ja ymmärrys lisääntyy. Minä, Daniel, näin, että siellä seisoi kaksi muuta, toinen virran tällä rannalla, toinen virran toisella rannalla. Toinen kysyi virran vesien yllä olevalta pellavaviittaan puetulta mieheltä: 'Kuinka kauan on vielä näiden ihmeellisten asioiden toteutumiseen?' Minä kuuntelin pellavapukuista miestä, joka oli virran vesien yläpuolella. Hän nosti oikean ja vasemman kätensä taivasta kohti ja vannoi Hänen kauttaan, joka elää iäti: 'Siihen on vielä aika, kaksi aikaa ja puoli aikaa. Kun pyhän kansan käden murtaminen on toteutunut, silloin kaikki tämä täyttyy.' Minä kuulin, mutta kun en ymmärtänyt, minä kysyin: 'Herrani, miten kaikki tämä päättyy?' Hän vastasi: 'Mene, Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopun aikaan asti.'"

"Siitä ajasta, jolloin jokapäiväinen uhri poistetaan ja hävityksen kauhistus asetetaan, on oleva 1290 päivää. Autuas se, joka odottaa ja saavuttaa 1335 päivää."

  • Profetiat on lukittu ja sinetöity.

  • Niitä voidaan ymmärtää vasta lopun aikana, tapahtumien edetessä.

  • Aikamäärätkin, joista tässä puhutaan, ovat toistaiseksi pysyneet lukittuina, vaikka monenlaisia tulkintoja niistä on tehty.

  • Merkittävä on kuitenkin Israeliin liittyvä profetia merkkinä "näiden ihmeellisten asioiden toteutumiseen". Siitä sanotaan: "Kun pyhän kansan käden murtaminen on toteutunut, silloin kaikki tämä täyttyy." Vanha käännös ilmaisee asian näin: "Kun pyhän kansan yhden osan hajotus on loppunut, silloin nämä kaikki täyttyvät." Sen mukaan voidaan päätellä ajan kellon siirtyneen lähelle puoltayötä, sillä Israelin valtio perustettiin uudelleen kansan pitkän maanpakolaisuuden jälkeen vuonna 1948.


Lopunajan kahtiajako (10)

"Monia puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan. Mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä kukaan jumalaton ymmärrä tätä, viisaat taas ymmärtävät."

  • Seurakunta puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan (Matt. 24; Mark. 13; 2. Tess. 2 jne.).

  • Juopa uskovien ja jumalattomien välillä syvenee. "Vääryyden tekijä tehköön edelleen vääryyttä, ja joka on saastainen, saastukoon edelleen. Joka on vanhurskas harjoittakoon edelleen vanhurskautta, ja joka on pyhä, pyhittyköön edelleen" (Ilm. 22:11).

  • Juopa tulee johtamaan vainoihin.

  • Seurakunta tarvitsee ennen muuta viisautta, jopa enemmän kuin rohkeutta, sillä rohkeus ei takaa kulkemista oikealla tiellä. Hengellinen viisaus perustuu aina Jumalan sanaan.

Luvattu lepo (13)

"Mutta sinä, mene kunnes loppu tulee. Lepää ja nouse osaasi päivien lopussa."

  • "Minä kuulin äänen taivaasta sanovan: 'Kirjoita: Autuaat ovat ne kuolleet, jotka tästedes kuolevat Herrassa. Henki sanoo, että he saavat levätä vaivoistaan, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä.'" (Ilm. 14:13.)

  • Päivien lopussa tulee tuomio, jolloin jokainen "nousee omaan osaansa".

Takaisin