Kameli ja neulansilmä

Lk. 18:18-30 Lähteenä Kenneth E. Baileyn kirja Maalaisjärjellä (Perussanoma) Liisi Jokiranta 2005

Tänään saamme tutustua mieheen, jolla oli suuri ahdistus sisimmässään, koska hän ei ollut varma pääsystään iankaikkiseen elämään. Hänellä oli todellinen pelko, että hän jää iankaikkisen elämän ulkopuolelle. Hän oli yhteiskunnan huipulta, sanhedrinin jäsen. (Sanhedrin oli 70-jäseninen juutalainen hallintoelin ja korkein tuomioistuin.) Tämän miehen sisäinen ahdinko pani hänet tulemaan Jeesuksen luo, julkisesti. Mk. 10:17 kertoo: "Jeesuksen mennessä sieltä tielle eräs mies juoksi hänen luokseen, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: 'Hyvä opettaja, mitä minun on tehtävä, että perisin iäisen elämän?'" Sananmukaisesti olisi käännettävä: "Mitä tehtyäni perin iankaikkisen elämän?" Mies oli korkeassa asemassa ja tottunut toimimaan saavuttaakseen sen, mihin hän on pyrkinyt. Nyt hän halusi taata tulevaisuutensa kuoleman jälkeen ja tahtoi tietää, mitä hänen oli tehtävä sen hyväksi. Hän oli valmis tekemään kaiken, mitä Jeesus hänelle esittäisi, ja hän uskoi myös kykenevänsä siihen. - Sama kysymys monilla oman aikamme ihmisillä. Jeesus vastasi hänelle Lk. 18:18-30: "19. - - Miksi sanot minua hyväksi? Kukaan muu ei ole hyvä kuin yksin Jumala." Mies aloitti keskustelun puhuttelemalla Jeesusta hyvänä opettajana. Ilmaus oli harvinainen. Ehkä hän tahtoi osoittaa erityistä kohteliaisuutta. Itämailla kohteliaisuus vaati toista. Ehkä mies odotti Jeesuksen sanovan hänestä jotakin samansuuntaista. Jeesus ei käytä minkäänlaista puhuttelua. Hänen vastauksensa tuntuu siinä yhteydessä suorastaan tylyltä. Hän teki aika usein niin. Ehkä hän näin käymällä suoraan asiaan tahtoi saada selvän kysyjän asenteesta. Jeesus sanoi: "20. Sinä tiedät käskyt: 'Älä tee huorin', 'Älä murhaa', 'Älä varasta', 'Älä sano väärää todistusta', 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi'. 21. Mies sanoi: 'Tätä kaikkea olen noudattanut nuoruudestani asti.'" Mies oli ilmeisen vilpittömästi pyrkinyt täyttämään kaikki käskyt, ja hän uskoi onnistuneensa siinä niin kuin lukuisat ihmiset. Se osoittaa, ettei hänellä ollut kovin syvää käsitystä Jumalan lain todellisesta vaatimuksesta. Hän ei nähnyt rikkoneensa Jumalaa vastaan missään, ei ainakaan olennaisesti. - Vrt. Saulus Tarsolainen - Omahyväisyys. Jeesus ei käynyt kiistelemään hänen kanssaan, mutta hänellä oli miehelle tärkeää sanottavaa. "22. - - Jeesus sanoi hänelle: 'Yksi sinulta vielä puuttuu.' - - Miksi Jeesus ei ottanut hallitusmiestä avosylin vastaan? Miksi hänelle ei riittänyt, että mies pyrki täyttämään kaikki käskyt? Miten ihmeessä vielä jotakin puuttui? Ajatelkaa ihmisiä, jotka tulevat rukousjonoihin tai polvistuvat alttarille, Sanooko Jeesus heillekin, ettei se riitä, että jotakin vielä puuttuu? Mitä puuttuu? Mekin tahdomme tietää sen. Mitä Jeesus vaati hallitusmieheltä: "Myy kaikki, mitä sinulla on, ja jakele köyhille, niin sinulla on oleva aarre taivaissa, ja tule [sitten] ja seuraa minua.'" Onko siis myytävä kaikki omaisuutensa voidakseen saada iankaikkisen elämän? Lähi-idässä sukutila on ylivertaisen arvokas. Se on koko suvun yhteenkuuluvuuden symboli. Suku on valmis menemään erittäin pitkälle pitääkseen osan suvusta esi-isien kodissa (jopa nykypäivän liikkuvassa yhteiskunnassakin). Jeesus esittää hallitusmiehelle äärimmäisen vaatimuksen, kaiken myymisen. Mies on ilmeisesti suvun päämies, niin että se on hänelle periaatteessa mahdollista. Häntä pyydetään asettamaan uskollisuus Jeesusta kohtaan ylemmäksi kuin uskollisuus perhettä ja sukutilaa kohtaan. Perhe ja sukutila ovat syvässä mielessä yksi ja sama. Ajatus kaikesta luopumisesta on odottamaton. Mies kokee sen täysin mahdottomana. Miksi Jeesus esitti hänelle näin kohtuuttomalta tuntuvan vaatimuksen? Jeesus osoitti, ettei mies lopultakaan kyennyt ansaitsemaan iankaikkista elämää. Sen Jeesus osoitti hänelle tavalla, joka hämmensi miehen ja hänen koko kuulijakuntansa - myös meidän aikanamme. Jeesuksen sanojen sisältö on: pelastusta ei voi ansaita. Norjalainen pappi Öivind Andersen sanoo Roomalaiskirjeen selityksessään: "Se, etteivät juutalaiset pelastuneet, - - tapahtui siksi, että he koettivat tulla vanhurskaiksi pitämällä itse kiinni Jumalan käskyistä. He ahkeroivat Jumalan edessä, taistelivat syntiä vastaan ollakseen vanhurskaita. Mutta juuri tämä heidän taistelunsa syntiä vastaan - juuri tämä heidän halunsa olla vanhurskas Jumalan edessä - juuri tämä heidän ahkeroimisensa sulki heidät Jumalan valtakunnan ulkopuolelle. Sillä tämä kaikki esti heitä ottamasta vastaan Jumalan antamaa vanhurskautta. Näin on nykyäänkin. Joka ei halua ottaa vastaan vanhurskautta sillä perusteella, jolla Jumala on sen meille antanut, hänen oma vanhurskautensa estää häntä tulemasta pelastetuksi. Hänelle Kristus on tullut loukkauskiveksi pelastuskallion sijasta. Toisin sanoen Kristus on hänelle kadotukseksi." (Uskosta uskoon, osa 1, s. 60) Jeesus asettaa jokaisen ihmisen saman mahdottomuuden eteen. Olemmeko koskaan kokeneet sitä? Olemmeko kohdanneet hänen vaatimustaan sydämemme ja elämämme puhtaudesta ja täydellisestä kuuliaisuudesta hänen sanalleen, täydellisestä antautumisesta hänelle? Andersen: "Ihmisen pitää olla selvillä synnistään voidakseen pelastua. Ei riitä, että näkee ja tunnustaa sen, mikä elämässä on syntiä ja väärin. Se johtaa vain siihen, että ihminen koettaa itse parantaa itseään, ei tulla Jumalan yhteyteen. Ihmisen täytyy nähdä oma tilansa, jossa hän elää ilman Jumalaa ja hänelle pitää selviä sen merkitys. Vasta silloin ihminen voi ottaa vastaan evankeliumin, sillä silloin hän vasta tajuaa tarvitsevan pelastusta." (S.124) "23. Tämän kuullessaan mies tuli kovin murheelliseksi, sillä hän oli hyvin rikas." Hän törmäsi Jeesuksen kohtuuttomalta tuntuvaan vaatimukseen. Se meni täydellisesti yli hänen mahdollisuuksiensa. Hän ei kerta kaikkiaan pystynyt täyttämään sitä. Hänellä ei ollut mitään keinoa päästä Jumalan suosioon, niin kuin hän oli aikaisemmin kuvitellut. Yhteiskunnassa hänellä oli hyvä asema, mutta Jumalan edessä hän ei voinut sellaista saavuttaa. Hänen toiveensa iankaikkisen elämän saavuttamisesta murenivat. - Sama tapahtuu jokaiselle, joka joutuu kasvokkain Jumalan ja hänen tahtonsa ehdottomuuden kanssa. - "Minä hukun!" "24. Kun Jeesus näki miehen murheellisena, hän sanoi: "Kuinka vaikeaa onkaan niiden, joilla on rikkauksia, päästä Jumalan valtakuntaan! 25. Helpompi on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan." Neulansilmästä monia selityksiä, jotta ihminen selviäisi Jeesuksen esittämän mahdottomuuden edessä. Me tahdomme, että neulansilmä on jotakin, jonka läpi pääsee, kun oikein yrittää. Mutta neulansilmä on neulansilmä ja kameli on kameli. Kameli oli Palestiinan suurin eläin. Pienin mahdollinen rako. Lähi-idän suurin eläin. Eräs raamatunselittäjä (Ellis) toteaa: "Vertaus kamelista ja neulansilmästä on otettava hyvin kirjaimellisesti. Joka ikisen ihmisen pelastuminen on ihme." Rikas mies ei voi (omilla ponnistuksillaan) päästä valtakuntaan. "26. Kuulijat kysyivät: 'Kuka sitten voi pelastua?' 27. Jeesus sanoi: 'Mikä ihmisille on mahdotonta, on Jumalalle mahdollista.'" Bailey kirjoittaa: "Sivustaseuraajien kysymys ilmentää tiettyä mielenlaatua, jonka ajatus juoksee seuraavasti: Rikkaat miehet pystyvät rakentamaan synagogia, ylläpitämään orpokoteja, antamaan almuja köyhille, kunnostamaan temppeleitä ja tukemaan monia muita arvokkaita pyrkimyksiä. Jos joku pelastuu, niin varmasti juuri he. Jeesus sanoo, etteivät sellaiset ihmiset voi päästä valtakuntaan noin jaloilla ponnisteluilla. Meillä tavallisilla ihmisillä ei ole varaa noin jaloihin tekoihin. Kuka sitten voi pelastua?" Pelastus on Jumalan lahja. Yksikään ei voi päästä Jumalan valtakuntaan ilman että Jumala hänet pelastaa. Se on Jumalan teko. Yhdelläkään ihmisellä ei ole oikeutta Jumalan valtakuntaan, ei edes hyvien tekojensa tai hyvän elämänsä perusteella. Jos Jeesus olisi antanut rikkaalle miehelle luettelon monimutkaisista hyvistä teoista, jotka hänen olisi pitänyt rahoittaa tai suorittaa, hän olisi todennäköisesti heittäytynyt niihin täysin rinnoin. Sen sijaan mies saa kuulla, että hänen parhaatkin saavutuksensa ovat arvottomia Jumalan valtakuntaan pääsemisessä. Pelastus on mahdoton ihmiselle ja mahdollinen vain Jumalalle. Jumala voi saada aikaan kääntymisen, jopa rikkaan sydämessä. Onko kukaan täyttänyt vaatimuksia, jotka olivat hallitusmiehelle liian raskaat? "28. Silloin Pietari sanoi: "Me olemme luopuneet siitä, mitä meillä oli, ja seuranneet sinua." Jättäneet sen, mikä oli meidän - ihmiset ja omaisuuden. Heissä oli tapahtunut ihme. Mikä oli ihmiselle mahdotonta, sen Jumala oli osoittanut mahdolliseksi. Kysymys oli seurauksesta, siitä, mitä Jumala itse oli vaikuttanut heidän elämässään. "29. Jeesus sanoi heille: "Totisesti: ei ole ketään, joka Jumalan valtakunnan tähden on luopunut talosta tai vaimosta tai veljistä tai vanhemmista tai lapsista, 30. ja joka ei saisi monin verroin takaisin tässä ajassa, ja tulevassa maailmassa hän saa ikuisen elämän." Joka kerta kun Jeesus sanoo "Totisesti minä sanon teille", se edeltää jotakin kuulijoita perusteellisesti järkyttävää toteamusta. (Luukkaalla kuusi kertaa.) Luopuminen tarkoittaa, että yhteys Jumalaan on tärkeämpi asia kuin avioliittomme, veljemme, sukumme tai kansamme. On melkein mahdotonta selittää, mitä tämä kaikki Lähi-idän kulttuuriyhteydessä merkitsee. Jeesus vaati sellaista, mikä oli Lähi-idän asukkaalle todella mahdotonta, kun ottaa huomioon häneen kohdistuvan kulttuurin paineen. Kymmenestä käskystä hän vielä voi ajatella selvinneensä, mutta tämä oli liikaa. Pelastuminen on mahdollista vain Jumalalle, Jumalan tekona. Palkkio luvataan niille, jotka eivät pyri ansaitsemaan sitä. Siitä tullaan osalliseksi sekä tässä ajassa että tulevassa. Iankaikkinen elämä saadaan, ei ansaita. Lupaus koskee kaikkia, jotka sallivat Jumalan vaikuttaa heissä sen, mikä on mahdotonta. Takaisin