Hedelmätön viikunapuu
Luuk.13:6-9
Lähteenä Kenneth E. Baileyn kirja Maalaisjärjellä (Perussanoma)
Liisi Jokiranta 2005
On aikoja, jolloin katsomme taaksemme ja arvioimme mennyttä elämäämme. Näin näyttää tapahtuvan erityisesti täyttäessämme viisikymmentä vuotta, mutta muulloinkin. Mietimme, mitä olemme saaneet aikaan. Kun Jumalan Henki alkaa puhutella meitä, menneisyyden arviomme joutuu uuteen valoon. Mielessä pyörii kysymys: "Mitä Jumala mahtaa ajatella minun elämästäni?" Tämän kysymyksen eteen johtaa myös seuraava vertaus, Luuk.13:6-9.

"6. Jeesus esitti heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli viikunapuu istutettuna viinitarhassaan. Hän tuli etsimään siitä hedelmää, mutta ei löytänyt.
7. Niin hän sanoi puutarhurille: 'Kolmena vuotena olen käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt."

Viikunapuu seisoi keskellä viinitarhaa. Siinä ei sinänsä ollut mitään erikoista. Tavatonta sen sijaan oli se, ettei puussa ollut yhtään hedelmää.
  • Se oli kuin omenapuu meidän pihallamme viime kesänä. Siinä ei ollut yhtään omenaa, eikä se ole ihan nuori puu.
  • Viikunapuukin oli luultavasti jo seitsemän vuotta vanha. Mooseksen lain mukaan puun täytyi antaa kasvaa kolme vuotta rauhassa. Seuraavien kolmen vuoden hedelmää ei saanut poimia (3.Ms.19:23). Seitsemännen vuoden sato kuului Herralle (3. Ms.19:24).
  • Todennäköisesti omistaja etsi juuri tätä seitsemännen vuoden hedelmää, joka määriteltiin uhriksi Herralle.
  • Hän oli etsinyt jo kolmena edellisenä vuotena, mutta pettynyt joka kerta.
  • Vaikka viikuna kantaa hedelmää kymmenenä kuukautena vuodessa, puussa ei ollut yhtään mitään.
  • Puu oli hedelmätön ja vei siis voimaa viinitarhasta pelkällä jatkuvalla olemassaolollaan.
  • Se ei ollut vain hyödytön vaan myös vahingollinen.
  • On siis luonnollista, että omistaja antoi sille tuomion: "Kaada se pois. Sehän vain vie voimaa maasta." Idässä puu kaivetaan ylös, ei vain kaadeta. Puu piti poistaa perusteellisesti.
  • Jeesus puhuu tässä ilmeisesti Israelin kansan johtajista, heidän hedelmättömyydestään (se näkyy Luukkaan ja Jesajan teksteistä). Oli kulunut jo tarpeeksi aikaa, jotta kansan nykyiset johtajat olisivat ehtineet tuottaa toivottua hedelmää.
  • Jeesuksen sanat ovat aina jollakin tavalla järkyttäneet minua - ja ehkä sinuakin. Sitä miettii omaa elämäänsä ja sen hedelmää. Mitä on tehnyt? Minkälainen jälki on elämästäni jäänyt?
  • Merkittävin hedelmä, jonka Raamattu mainitsee, on rakkaus ja sen vaikuttamat teot. Ei ole kuitenkaan kysymys sinänsä hyvän tekemisestä, vaan teoista, jotka nousevat uskosta Jeesukseen, teoista, jotka ovat Pyhän Hengen vaikuttamia.
  • Jos tahdomme tarkastella elämäämme ikään kuin Jumalan silmin, joudumme tutkimaan myös tekojemme motiiveja. Onko tästä vuodesta jäänyt taaksemme rakkauden jälki. Olemmeko puita, joissa on paljon hedelmää, ihan vähän tai ei ollenkaan? Pitäisikö meidätkin hakata pois maata laihduttamasta?
  • Moni huutaa mielessään: "Minuun sopii vertaus hedelmättömästä puusta!" Ajatus tuntuu pahalta, ja jos Pyhä Henki oikein valaisee mielemme, meitä kenties suorastaan kauhistuttaa Jumala edessä.
  • Omistajan toimet tähtäävät viinitarhan terveyden säilyttämiseen, ei tarhan tuhoamiseen.
  • Olemmeko me hedelmättömiä viikunapuita, jotka eivät ole vain hyödyttömiä, vaan jopa vahingollisia Jumalan viinitarhassa.
"8. Tämä [puutarhuri] vastasi: 'Herra, anna sen olla vielä tämä vuosi. Sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maata sen ympärillä."
  • Puulle tarjotaan armonaikaa ja sille suunnitellaan erityistä huolenpitoa: puutarhuri aikoo kuokkia ja lannoittaa.
    Bailey: Sana "lanta" (koprion) esiintyy UT:ssa vain tässä. Se ei kuulu sanastoon, jota yleensä käytettäisiin uskonnollisessa puheessa. Puutarhuri olisi voinut tarjota tuoreen mullan levittämistä, puun kastelemista päivittäin tai jopa karsimista. Jos viikunapuu kuvaa lainopettajia ja ylipappeja ja vertaus puhuu lannoittamisen tarpeellisuudesta, voimme tosiaan puhua herjaushuumorista. Vähän lantaa he tarvitsevat ympärilleen! Alkuperäinen kuulijakunta on epäilemättä pitänyt kielikuvaa huvittavana. Tavalliset ihmiset yleensä arvostavat mietoa epäkunnioittavuutta vallanpitäjiä kohtaan. Ilmeisen purevan terävyytensä lisäksi vertaus saa näistä yksityiskohdista pontta ja väriä.
  • Oikeus: "Kaatakaa!" Armo: "Vielä tämä vuosi!"
" 9. Ehkä se ensi vuonna tekee hedelmää. Ellei, hakkauta se pois'."
  • Säälin ääni anoo anteeksiantamusta vielä yhden kerran.
  • "Anna sen olla" sisältää saman sanan, jota yleensä käytetään anteeksiantamuksesta.
  • Anteeksiantamusta voidaan tarjota aina uudestaan, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, ellei puuta auteta ulkoa käsin.
  • Uudistus ei voi syntyä puun omin voimin. Se ei voi koota tarvitsemaansa voimaa omista juuristaan.
  • Puutarhurin on toimittava, jotta puu pelastuisi ja samalla puun on vastattava noihin tekoihin tai ne jäävät turhiksi.
  • Israelin johtajat
  • Hengelliset johtajat
Vertauksessa Pilatuksen toimista ja tornin kaatumisesta on kyse kärsimyksestä, jota roomalaiset johtajat tuottavat kansalle. Viikunapuuvertaus käsittelee kansan omien johtajien aiheuttamaa kuihtumista. Nämä johtajat tarvitset anteeksiantamusta ja armoa.

Sitä samaa armoa tarvitsemme mekin, rivimiehet.

Anteeksianto ja uusi, hedelmällinen elämä on Jumalan Pojan kuolemassa.

Takaisin